Aaro suhtautuu isyyteen “jees-asenteella”

Nykyään Turussa perheineen asuva Aaro Sorva piipahti isänpäivän alla vanhassa kotikaupungissaan Salossa lastensa Oscarin (6) ja Peppiinan (10) kanssa.

Katja Pölönen

Isänpäivä sujuu Sorvan perheessä aika lailla muiden päivien tapaan. Paitsi että isä ansaitsee tietysti yllätyksen. Tämänvuotista yllätystä ei eskari-ikäinen Oscar halua vielä paljastaa, mutta viimevuotista hemmottelua on joka tapauksessa vaikea ylittää; Aaro-isälle tarjoiltiin silloin sänkyyn paahtoleipää, voita, kirsikkatomaatteja ja porkkanaa sisältävä aamiainen, joka oli koottu juuri niin herkullisen näköiseksi kuin vain lapsi osaa.

Muisto tuo hymyn sekä isän että pojan kasvoille. Isosisko Peppiina kuuntelee tarinaa ja osallistuu keskusteluun omalla tavallaan.
– Peppiina puhuu vähän, mutta asiaa, Aaro sanoo ja tarkoittaa puhumisella ääntelemistä, sillä Peppiina ei osaa puhua.

Salossakin pitkään asunut Aaro toimii omaishoitajana 10-vuotiaalla tyttärelleen, jolla on kehitysviive sekä autismin kirjon piirteitä. Reilu vuosi sitten voimaan astunut avioero teki Aarosta myös yksinhuoltajan kahdelle lapselleen.
– Nyt elämä on jo aika helppoa kun lapset ovat isompia ja uusi elämäntilanne on asettunut uomiinsa. Erotilanne oli stressaavaa erityisesti lapsille. Yhteydenpito toiseen vanhempaan hiipui lähes olemattomiin.

Vastoinkäymisistä huolimatta iloisuus ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat selkeästi läsnä tämän perheen elämässä.
– Olen onnistunut luomaan hyvät tukiverkostot perheestä, sukulaisista, ystävistä sekä lastenhoitajista. Minulla on sukulaisia ympäri Suomea, mikä helpottaa silloin kun täytyy lähteä tien päälle.

Taikurina työskentelevä Aaro keikkailee silloin kun saa lastenhoidon järjestymään.
– Päätyöni on olla omaishoitaja ja isä.
Isänä hän haluaa olla kuunteleva ja omien sanojensa mukaan “jees-mies”.
– Suhtaudun asioihin jees-asenteella, ettei ensimmäinen reaktio olisi aina se “ei”. Sillä sanalla on negatiivinen vaikutus ja se särähtää korvaan. Kyllä lapsen äänen pitää päästä kuuluviin, mikä edistää myös lapsen neuvottelutaitoja. Totta kai joskus täytyy sanoa myös ei, mutta ainakin asioista voi keskustella ensin. Peilaan asioita aika paljon omaan lapsuuteeni, millaista oli olla lapsi ja miten omat vanhemmat toimivat.

Nykypäivän työkeskeinen kulttuuri vie Aaron mielestä usein liikaa huomiota perheiltä.
– Moni paiskii pitkiä päiviä taloudellisista syistä, vaikka usein downshiftaamalla ja erilaisilla lapsiperheille tarjotuilla tukimuodoilla perhe tulisi hyvin toimeen ja aikaa jäisi enemmän lapsille. Silloin raha muuttuu ajaksi eikä päinvastoin.

Lasten ollessa koulussa ja päiväkodissa Aaro pitää huolta jaksamisestaan. 10-vuotiaan Peppiinan nostaminen vaatii hyvää kehonhallintaa, jota Aaro ylläpitää salilla. Tyttären yövalvomiset verottavat myös isän yöunia, joten tirsat kuuluvat myös arkirutiineihin kodinhoidon, kaupassakäynnin ja yrittäjyyteen liittyvien asioiden ohella.

Salilla käynnin lisäksi myös tanssi on Aarolle tärkeä liikuntalaji ja arjen vastapaino. Kilpatanssia aiemmin harrastanut mies kisaa tanssiparinsa kanssa toista vuotta Suomen Lavatanssi Cupissa, jonka viimeinen osakilpailu käydään tulevana viikonloppuna Somerolla. Nähtäväksi jää pokkaako pari viime vuoden tapaan itselleen Suomen mestaruuden.

kommenttia