Jurvalasta linnunradalle-näyttely tuo Kaija Aarikan henkilöä tutummaksi

Pauliina Aarikka nimeää äitinsä Kaija Aarikan suunnittelemista töistä itselleen rakkaimmaksi Pässin.

Teija Tuulimäki

Someron Kivimakasiinissa on esillä somerolaissyntyisen Kaija Aarikan elämä ja elämäntyö.

Someron kulttuurin puheenjohtaja Liisa Mattila korostaa, että Kivimakasiinin näyttelyssä halutaan nimenomaan tuoda esille Kaija Aarikka myös henkilönä ja omaa kotiseutuansa rakastaneena taiteilijana. Kasvuntie Aarikka Oy:n tuotteliaaksi suunnittelijaksi ja yrittäjäksi Someron Pitkäjärveltä on ollut monivaiheinen, joskin jo aikaisessa vaiheessa suuntansa löytänyt kasvutarina. Nappikaupasta maailman valloitukseen on vienyt useiden vaiheiden kautta.

Jurvalan isossa maalaistalossa, kartanossa lapsuutensa viettänyt Kaija Aarikka on imenyt ympäristöstään ja maalaiselämästä vaikutteita taiteilijuuteensa ja kasvanut kädentaitoja kannustavassa ilmapiirissä niin kotona kuin koulussakin. Aarikka Oy:n tuotannon eläinaiheet ovat varmaankin saaneet vaikutteensa Kaija Aarikan lapsuusajan omavaraistalouden runsaudesta.

Tarinaa voi seurata kuvin ja kertomuksin lapsuudesta aikuiseksi taiteilijaksi ja yrittäjäksi. Lapsuuden aikainen elämä Jurvalassa, kodin antama mahdollisuus opetella kangaspuilla kutomista ja äidin kannustus omien tekstiilitöiden suunnitteluun jo alle 10-vuotiaana sekä originellien opettajien vaikutus ovat merkittäviä suunnan mahdollistajia taiteilijan tulevaisuutta ajatellen.

Kaija Aarikan henkilöhuoneeseen on koottu hänelle rakkaita ja tyypillisiä esineitä kengistä maljakoihin, talonpoikashuonekaluihin ja uskonnollisiin esineisiin. Esillä on Kaija Aarikan opiskeluvuosien piirustustöitä taideteollisesta korkeakoulusta, josta hän valmistui tekstiililinjalta tekstiilitaiteilijaksi. Näytillä on myös aidonkokoinen valokuva Kaija Aarikan ensimmäisestä isommasta julkisesta työstä, Someron kirkon vihkiryijystä, jonka suunnitteleminen oli kunniatyö nuorelle taiteilijalle.

Monissa myöhempien vuosikymmenien lehtileikkeissä esitellään mm. Aarikan ja hänen miehensä Erkki Ruokosen koteja. 1960-luvun kodissa on runsaasti talonpoikaistyylisiä huonekaluja sekä sen ajan modernia selkeää tyyliä raikkaine väreineen. Myöhemmissä kuvissa nähdään sisustuksen muuttuminen runsaammaksi ja ylelliseksi ja sisustukseen lisämausteen antavat ulkomailta tuodut esineistöt ja monet taideteokset. Koti onkin suuren taiteilijan näköinen.

Elämäntyötä ja Aarikan tuotantoa voi ihailla toisessa kivimakasiinin isoista huoneista. Tutut tuotteet niin omasta lapsuudesta kuin aikuisuudesta voi löytää täältä. Useita alkuajan erilaista tuotantoa edustavia esineitä on onneksi tuotu mukaan. Shaalit, miesten liivit, huopa- ja muut tekstiilituotteet ovat olleet tekstiilitaiteilijan alkuajan tuotantoa. Puunapit ovat kuitenkin ne, joilla varsinainen yrittäjyys aikoinaan aloitettiin.

1970-luvun ja 1990-luvun lama-ajat ovat koetelleet Aarikan yritystoimintaa ja ovat olleet kovia aikoja.
-Kovalla sitkeydellä hän on selvinnyt niistäkin, kertoo Pauliina Aarikka äidistään.

-Itselleni on jäänyt vahvana mieleen myös positiivisuus ja luovuus äidistäni.

Monissa kuvissa lapsuusajasta lähtien näkeekin Kaija Aarikan sama aurinkoinen hymy kasvoillaan.
-Lapsuudessa sairastettu tuberkuloosi, sen tuoma käden vammautuminen ja myöhemmän iän sairaudetkaan eivät katkeroittaneet äitiä ja viimeiseen asti hän halusi tehdä työtä, kertoo Pauliina.

-Usko omaan tekemiseen on äidilläni ollut vahva aina. Hän on ollut aina tulevaisuuteen ja eteenpäin katsova henkilö, mennyttä hän ei ole jäänyt murehtimaan.

Yhdestä nappikaupasta Helsingissä yritys laajeni maailmanvalloitukseen ja jälleenmyyjiä oli jopa sata eri puolilla maapalloa. Mainetta ja tunnustusta Kaija Aarikka on saanut kotimaassa ja ulkomailla. Pro Finlandia -mitali 1994 ja kauppaneuvoksen arvo 1999. Kaija Aarikka sai osallistua tasavallan presidentin valtiovierailulle ja tapasi mm. Japanin keisarinna Michikon.

Pauliina nimeää Kaija Aarikan suunnittelemista töistä itselleen rakkaimmaksi Pässin. Kaija Aarikka oli kauan miettinyt, miten saisi lapsuudesta niin rakkaan eläimen, lampaan hahmon syntymään esineeseen ja yllättäen siihenkin löytyi valmistusidea. Pässistä tulikin lopulta yksi Aarikan tunnetuimmista tuotteista ja sitä on valmistettu eri kokoisina. Pässi tuli tutuksi myös presidentti Ronald Reaganille, joka sai sen lahjana tasavallan presidentiltä ja mm. Japanin keisarinnallakin oli suurikokoisia Aarikan pässejä.

Kaikkea Aarikan tuotantoa leimaa vahvasti erinomainen laatu ja viimeistely. Jo lapsena Kaija on saanut oppia kodissaan, kuinka on tärkeää tehdä käsityöt huolellisesti, sillä ”kukaan ei kysy, miten kauan olet siihen käyttänyt aikaa, vaan kaikki haluavat tietää, kuka sen on tehnyt”. Tämä kodin viisaus vahvistaa hyvin ja huolellisesti tekemisen tärkeyttä. Kaija on saanut myös kannustusta itsenäisiin ratkaisuihin ja omaan suunnitteluun ja lapsuudessa kerrotaankin hänen suunnitelleen mieluummin itse kudelmiaan kuin tehden toisten suunnitelmien mukaan.

Vahva kädentaitojen periminen ja niihin kannustava ympäristö runsaine vaikutteineen kotieläimistä luontoon on kantanut Kaija Aarikkaa, 9-lapsisen perheen nuorimmaista. Sinnikäs yrittäjä Someron Pitkäjärveltä päätyi linnunradoille luomaan yksinkertaisen kauniita ja tyylikkäitä koruja, sisustustuotteita ja käyttöesineitä, joissa on maailmalla niin tunnetuksi tullut aito suomalainen muotokieli.

Jurvalasta linnunradalle – Kaija Aarikan taiteilijaelämää-näyttely on avoinna 15. elokuuta asti Someron keskustassa sijaitsevassa Kivimakasiinissa, keskiviikosta perjantaihin klo 12-18, lauantaisin 10-15 ja sunnuntaisin 11-16.

Someron keskustassa sijaitsevassa Kivimakasiinin Jurvalasta linnunradalle – Kaija Aarikan taiteilijaelämää -näyttelyssä on esillä mm. Aarikan alkuajan tekstiilitöitä.
Kaija Aarikan lapsuuskuva.
Näyttelyssä on tarjolla monenlaista nähtävää vuosien varrelta.

kommenttia