Kaupunginjohtaja Inna näkee Tunnin junan investointina tulevaisuuteen

Kaupunginjohtaja Lauri Inna tapasi yrittäjiä aamukahvitilaisuudessa.

Pekka Mäenpää

Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi viime viikolla valtion ja kuntien löytäneen yhteisymmärryksen Tunnin junaa varten perustettavan hankeyhtiön askelmerkeistä.

Salon osuus hankkeen Espoo-Salo -oikoradan suunnittelukustannuksista on 3,74 miljoonaa euroa. Asia tulee kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi kevään aikana.

Kaupunginjohtaja Lauri Inna on erittäin tyytyväinen hankeyhtiön etenemiseen.

– Tunnin juna on yksi kaupungin kärkihankkeista.  Se on merkittävä kaupungin elinvoimalle tulevaisuudessa ja se lisää positiivista virettä jo muutenkin hyvässä kehityksessä olevaan tekemiseen, Inna sanoo.

Viime viikolla Salon Yrittäjien aamukahvitilaisuudessa vieraillut kaupunginjohtaja lupaa jatkaa työtään kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi. Tunnin juna ja kaupungin muut kärkihankkeet ovat tulevaisuuteen tähtääviä investointeja, joihin panostettava raha antaa mahdollisuuden nostaa Salo takaisin kasvu-uralle.

Innan mukaan tilanne näyttää jo nyt monin tavoin paremmalta kuin vielä muutama vuosi sitten.

– Viime vuoden kolmannella neljänneksellä kaikki liike-elämän toimialat olivat Salossa kasvu-uralla ja työttömyysprosentti on käynyt jo lähes Nokian ajoista tutuissa luvuissa reilussa yhdeksässä prosentissa.

Kaupunginjohtajan mukaan kaupungin omien haasteiden keskellä aluetalous on nousussa ja uusia tekijöitä tarvitaan avoimiin työpaikkoihin. Salon haasteena on väkiluvun kehitys, mutta Inna näkee siinäkin positiivista virettä. Syntyvien ja kuolleiden määrän suuri ero on yksi asia ja myös Salosta poismuutto esimerkiksi opiskelun vuoksi on mittavaa.

– Mutta myös Saloon muutetaan. Viime vuonna tänne muutti eri syistä noin 1600 ihmistä muun muassa Helsingistä. Meillä on vetovoimatekijänä muun muassa asuntojen hinnat, Inna sanoo.

Samalla hän näkee haasteena Salon ikärakenteen. Saloon tarvitaan lisää työikäistä väestöä ja siihen auttavat uudet avoimet työpaikat. Kaupungistuminen jatkuu, mikä tarkoittaa sitä, että Salon keskustaan tarvitaan lisää kerrostaloasuntoja.

– Esimerkiksi jokiranta ja aseman seutu antavat erilaisia mahdollisuuksia luoda uutta kehityskuvaa. Olen optimistinen ja näen Salon mahdollisuudet kasvaa Helsingin, Espoon ja Turun välisellä kehityskäytävällä.

Kaupunginjohtaja korostaa mukanaoloa päätöksenteossa, joka koskee tunnin junaa ja muita mahdollisia kehityshankkeita. On osaltaan salolaisten tehtävä huolehtia siitä, että tuleva Tunnin juna pysähtyy myös täällä.

Viime viikolla järjestetyssä Teollisuusfoorumissa puhunut kaupunginjohtaja Lauri Inna näkee investointien kaupungin kärkihankkeisiin parantavan Salon vetovoimaa.

Kaupunginjohtaja Inna haluaa käyttö-menoihin reilun 10 miljoonan säästöt

Kaupunginjohtaja Lauri Inna näkee Salon taloustilanteen kahdella tavalla. Käyttötalouden menoja on saatava alas, mutta toisaalta kaupungin velkataakka per asukas  on edelleen kohtuullisella tasolla.

Viime viikolla Salon Yrittäjien aamukahvitilaisuudessa puhunut kaupunginjohtaja Inna kertoi, että yli 50 kuntaa ja kaupunkia nosti täksi vuodeksi kunnallisveroprosenttiaan ja kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tuloksen.

Salossa viime vuoden alijäämä nousee noin 18 miljoonaan euroon ja tämän vuoden talousarvio olisi 15 miljoonaa pakkasella ilman vesihuollon yhtiöittämisen tuomaa kertaluonteista laskennallista myyntivoittoa.

Ja sama murhe on edessä tulevinakin vuosina, ellei käyttömenoja saada rakenteellisilla ratkaisuilla reilusti alas.

– Meidän ongelmamme on käyttötalouden taso. Käytämme palveluihin 400 miljoonaa euroa vuodessa eli toista miljoonaa euroa joka päivä. Se on liikaa. Käyttömenoja pitäisi saada toistakymmentä miljoonaa euroa alaspäin.

Innan viesti on selvä ja päätöksiä asian suhteen olisi tehtävä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Hän muistuttaa, että kaupunginjohtajan lakisääteinenkin tehtävä on nostaa esiin myös ikävät asiat kuten tarvittavat säästötarpeet.

Toisaalta Innan mukaan kaupungin tilanne ei kokonaisuudessaan ole missään nimessä huono.

– C21 porukassa Salo on Helsingin jälkeen parhaassa kunnossa, olemme velkatasolla ylivoimaisesti terveimpiä kaupunkeja. Järkevät investoinnit eivät ole ongelma, vaan se, että käyttötalous on perseellään, Inna täräyttää.

Kaupunginjohtajan mukaan Salo näyttää ulkopuolisten silmin jo nyt vetovoimaiselta kaupungilta.

Myös kaupungin henkilöstön hyvinvointi on noussut lukujenkin valossa huomattavasti ja esimerkiksi sairauspoissalot ovat vähentyneet jopa 5000 päivällä viime vuonna.

– Nyt meidän olisi pystyttävä tekemään tiukkoja päätöksiä ja ratkaisemaan käyttötalouden alijäämä. Meillä on kaikki mahdollisuudet hyvään työpaikkakehitykseen ja positiivisen imagon rakentamiseen, kaupunginjohtaja sanoo.

kommenttia