Kirsi Niskanen tekee työtään rakkaudesta mehiläisiin

Kirsi Niskanen hoitaa yhdessä mentorinsa kanssa kolmeakymmentä mehiläispesää.

Martina Vara

Kirsi Niskasen unelma toteutui kun hän pääsi muuttamaan mökilleen Somerolle lasten lennettyä pesästä.

Toimittuaan kaksitoista vuotta tietotekniikan opettajana ammattikoulussa oli aika kokeilla jotain uutta.
-Halusin luonnonläheisen työn. Muutettuani asumaan vakituisesti mökille satuin lukemaan lehdestä kuinka pörriäiset ovat katoamassa ja ajattelin että voisin ottaa yhden pesän tänne mökille. Koska en tiennyt mehiläisistä mitään, kävin ensin koko kesän kestävän mehiläishoitajan kurssin. Se oli menoa sitten, naurahtaa Kirsi.

Sattuman kautta Kirsi löysi itselleen myös monia vuosia mehiläistarhaajana toimineen henkilön, josta tuli hänen mentorinsa. Vaikka kotipesä tyhjeni, tuli tilalle uusia pesiä, tällä kertaa mehiläisten muodossa.
–Hoidan mentorini kanssa tällä hetkellä kolmeakymmentä mehiläispesää. On ollut hienoa, että en ole jäänyt ihan vaan kurssin antaman tiedon varaan. Mehiläisten hoito ei oikeastaan ole muuttunut mitenkään neljäänkymmeneen vuoteen.

Mehiläiset syövät pesästä sokeria kulkemalla alhaalta ylös, ei sivuittain, jolloin jos toisella reunalla ei ole sokeria, pesä kuolee nälkään. Myös kuningattaren menehtyminen johtaa pesän kuolemaan. Talven jälkeen pesässä on noin kymmenen tuhatta, kesällä taas viisi-seitsemänkymmentätuhatta mehiläistä.

Mehiläistarhurin työ työllistää ympäri vuoden. Kevään askareisiin kuuluu pesien huoltotöiden lisäksi pesien tarkkailua, ettei ravinto lopu ennen kuin tulee kukkia. Kaikkia rikkaruohoiksi koettuja ei kannata kitkeä, saati jyrätä nurin jokaista pajupuskaa. Pajun kukinnan siitepöly on arvokasta mehiläisille, sillä ilman siitepölyä ei tule uusia mehiläisiä. Uutta hunajaa alkaa tulemaan heti kun voikukat puhkeavat kukkaan.
-Jokaisen mehiläisen unelma on laskeutua isolle apilaniitylle, joten nurmen leikkuussa kannattaa ottaa tämä huomioon, vinkkaa Kirsi.

Yhteen hunajapurkkiin tarvitaan kahdesta neljään miljoonaa kukkaa. Kukat määrittelevät pitkälti myös hunajan koostumuksen, värin ja osittain maun. Puolukkahunajaa saadaan kun pesät ovat alueella, jossa on runsaasti puolukkaa. Tällöin on tärkeää pitää huoli myös siitä että pesästä poistetaan jo aikaisemmin kerätty hunaja jottei puolukan kukinnoista kerätty mesi sekoitu muuhun hunajaan. Näin saatu hunaja on punertavaa ja maku vivahteena puolukka.

Kuluttajille on tarjolla myös hunajavalmisteita, joilla tarkoitetaan tuotteita, joihin on lisätty makua vaikkapa eteerisillä öljyillä tai marjajauheilla. Esimerkkinä tyrnihunaja, jossa hunajan sekaan lisätään tyrnimehua.
-Yhdestä pesästä saa huonona kesänä noin 20 kiloa hunajaa ja hyvänä kesänä jopa 100 kiloa. Kaikki riippuu säästä, ympärillä olevista kukista ja mehiläispesän vahvuudesta.

Valitsemalla puutarhaan pölyttäjäystävällisiä kasveja, voi auttaa näitä ahkeria pikku työläisiä mesimatkallaan. Marja- ja hedelmäpuiden lisäksi hyviä pölyttäjiä ovat esimerkiksi vadelma, auringonkukka ja hunajakukka. Parvekkeelle voi laittaa vaikkapa oreganoa, minttua ja timjamia.

kommenttia