Marianne Himbergin piparkakkutaikinasta syntyy lumiprinsessa

Marianne Himberg on rakentanut piparkakkutaikinasta muun muassa 105 senttiä pitkän höyryveturin, pyörivän karusellin ja Perniön kirkon tapuleineen. Tänä vuonna aiheena on reessä seisova lumiprinsessa poroineen.

Pekka Mäenpää

Perniöläisen Marianne Himbergin jouluvalmisteluihin on kuulunut jo vuosia piparkakkutalojen rakentaminen. Tänä vuonna aiheena on lumiprinsessa, joka seisoo poron vetämässä reessä.

– En enää tarkalleen muista mistä harrastus piparkakkuihin sai alkunsa. Olen ollut aina innostunut leipomisesta ja muutenkin tehnyt kaikkea maan ja taivaan väliltä, Himberg sanoo.

Piparkakkuharrastuksessa on mukavinta sen haasteellisuus, koska rakentajan pitää ratkaista monenlaisia teknisiä asioita. Toisaalta harrastuksessa saa käyttää luovaa mielikuvitusta ja tehdä täysin omannäköisiä juttuja.

– Suunnittelen mallin aina itse, välillä se on vain pienellä paperilapulla, mutta viimevuotiseen höyryveturiin oli pakko tehdä pahvimalli, Himberg kertoo.

Muutama vuosi sitten piparkakkutaikinasta syntyi Perniön kirkko tapuleineen. Viime vuonna oli vuorossa parhaillaan Levolassa nähtävillä oleva höyryveturi vaunuineen. Edellisvuonna  piparkakkutaikina muotoutui uunissa moottorin pyörittämäksi karuselliksi valoineen ja musiikkeineen.

– Piparkakkujuttujen tekeminen on leipomista, käsityötä, osittain tekniikkaa ja voisi sitä sanoa myös taiteeksikin.

Himberg kertoo harrastaneensa vuosia maalaamista.    

– Olen harrastanut aina kaikenlaista; akvarelleja, pastelleja, öljy- ja akryylimaalausta ja muun muassa posliininmaalausta. Vaikean allergian takia jouduin lopettamaan ne kaikki ja sen jälkeen olen tehnyt lasitöitä suurella innostuksella.

– Teen piparkakkujutut aina itselle joulukoristeeksi ja yleensä niitä näkeekin vain meillä kotona. Poikkeuksena on nyt viimevuotinen höyryjuna, jonka Kaisa-Leena Kaarlonen halusi galleriaansa näytille. Ja annoin minä yhden aikaisemmin tekemäni piparkakkutalon myös ravintola Kastuun, kun pyydettiin, Himberg naurahtaa.

Hän kertoo tekniikan kehittyneen vuosien kuluessa. Ennen piparkakkujutut romahtivat viimeistään kesähelteiden aikana, nykyään ne kestävät monta vuotta riippuen kuinka vahvaksi ne halutaan.

– Meillä ei ole koskaan syöty tekemiäni piparkakkutaloja, vaikka ne täysin syötäviä ovatkin.

– Olen luopunut kokonaan kuumasta sokerista. Nykyään laitan kaikki kasaan pikeerillä ja käytän myös paljon sokerimassaa.

Hän kertoo Tukholmassa asuvan nuorimman siskonsa hurahtaneen myös piparkakkurakennelmiin.

– Molemmat tehdään täysin omanlaisia juttuja. Hän tekee pääasiassa todella suuria ja hienoja taloja. Vaihdamme tietoja keskenään aina kun jompikumpi keksii jonkin hienon teknisen ratkaisun.

Perniön Saurussa puolisonsa kanssa asuva ”piparkakkurakentaja” työskentelee puolisonsa Hannun kanssa kasvihuoneyrittäjänä. Pariskunta tykkää harrastaa ja matkustaa. Joulu syntyy Saurun kotiin perinteisin menoin.

– Jouluun kuuluu aina koko talon siivous perusteellisesti, muulloin sitä ei ehdi työn vuoksi tehdä. Piparkakkujuttujen tekemisen lisäksi kotona pitää olla vähintään kolme kuusta koristeltuna eri värein ja teemoin. Jouluvaloja löytyy ikkunoista ja ulkoa, Himberg kertoo.

kommenttia