Meripirtin Kerho – miehet jotka osaavat mitä vaan

Olemme ajatelleet, että aktiivinen toiminta kylässä voi tuoda meille jopa uusia asukkaita, Meripirtin Kerhon puheenjohtaja Seppo Willgrén sanoo.

Elina Koskinen

Särkisalon kulttuuripappilan nyt jo edesmennyt emäntä Lilja Kinnunen-Riipinen ei koskaan lakannut ihastelemasta ja hämmästelemästä sitä avuliaisuutta ja osaavuutta, mitä Meripirtin Kerhon miehet edustivat hänen ohjatessaan Kärsimysnäytelmää Särkisalon kirkkomaalle. Mitä tahansa Lilja tarvitsi tai toivoi, se toteutettiin.

– Kyllä pari meidän jäsenistämme oli sekä Liljan oikea että vasen käsi, naurahtaa kerhon pitkäaikainen puheenjohtaja Seppo Willgrén.

Monessa mukana olevat kerholaiset ovat miehiä paikallaan muutenkin. Miten pienessä Särkisalon kylässä voi olla niin aktiivinen ja toimelias yhdistys?
– Meripirtin Kerho on miesten kerho, johon kuitenkin nainen on antanut alkusysäyksen. Sotien jälkeen miesten palatessa rintamalta Saara Sandell -niminen rouva totesi, että kotirintaman naisilla oli omat yhdistyksensä: Martat, ompeluseurat ja muut vastaavat. Hän kehotti painokkaasti miehiä kokoontumaan jonkin hyvän harrastuksen parissa ja niinpä loppuvuonna 1949 pidettiin perustamiskokous ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Toivo Kalervo. Yhdistyksellä on tänä vuonna siis 70-vuotisjuhlat.

Kerholla on kokouksia kerran kuukaudessa perjantai-iltaisin ja kokoukset pidetään Särkisalon Meripirtissä. Kerho oli alun perin talossa vuokralaisena, sittemmin omistajana.
– Villa Tallbacka päätyi kerhon omistukseen testamenttilahjoituksena ja kun Meripirtin pihalla on vielä museoksi kunnostettu vanha viljamakasiini, niin yksistään taloista ja niiden ympäristöstä huolehtiminen on aikaa vievää puuhaa. Tämä on työllistävä yhdistys, mutta jäseniä meillä on noin 80 ja kokouksiin osallistuu aktiivisesti 40-50 henkeä.
Se on todella paljon, kun ajatellaan että Särkisalossa on alle 700 asukasta.

Meripirtin Kerho on kotiseutuyhdistys, ja sen tarkoituksena on muun muassa paikkakuntatuntemuksen edistäminen, esi-isien tapojen elvyttäminen ja kotiseutututkimus. Kerho järjestää erilaisia tapahtumia ja on mukana melkein kaikessa, mitä Särkisalossa tapahtuu.
– Särkisalopäivät ja Muinaistulet ovat perinteisiä tapahtumia, samoin Nelly Tallbackan aikoinaan aloittama Juhannussalko Villa Tallbackan pihalla. Meille on tärkeää, että tapahtumissa on ohjelmaa koko perheelle ja lapsilla on ollut kovasti hauskaa, kun he ovat päässeet koristelemaan juhannussalkoa. Olemme ajatelleet, että aktiivinen toiminta kylässä voi tuoda meille jopa uusia asukkaita.

Seppo korostaa useaan otteeseen, miten tärkeää yhdessä tekeminen on.
– Kukaan ei saa mitään aikaiseksi yksin. Kun meillä oli Meripirtin maalaustalkoot, niin osallistujia oli 23 eikä enempää olisi suteineen joukkoon oikein mahtunutkaan. Ison talon maalaus kesti kaksi (!) tuntia.

Kerhon jäsenillä pitää olla jokin yhteys Särkisaloon, eikä jäseneksi muutenkaan pääse ihan noin vain.
– Kerhoon tulijoitten pitää selvitä tentistä eli studeerauksesta, jossa esitellään omaa työhistoriaa ja paikallistuntemusta.
Tässä yhteydessä mainittakoon, että kerhon protokollat kirjoitetaan paikallismurteella.
– Me pidetään yllä iloista ilmettä ja unohdetaan murheet, sanoo Seppo, ja todiste hyvästä huumorista löytyy miesten vessan seinästä: ”Elä luul ittestäs liikka, ota askel likemppäs!”

kommenttia