Nuoret viihtyvät Metsätontun perhekodissa Halikossa

Leevi Lehtonen (oik.) ja Samuli Sysmelin viihtyvät mainiosti Metsätontun perhekodissa Halikossa. Heidän kanssaan syksyn omenasatoa on keräämässä perhekodin Iina Lappalainen (vas.) ja Satu Nesteoja.

Maritta Määttänen

Halikossa Vässiläntiellä sijaitseva Metsätontun perhekoti tarjoaa seitsemälle erityisnuorelle perhehoitopaikan. Satu Nesteojan ja Iina Lappalaisen koti on ollut lyhytaikaista perhehoitoa antava paikka viiden vuoden ajan. Osalla heidän perhekodissaan asuvista nuorista on kehitysvamma tai kehitysviive, autismin kirjoa ja/tai keskittymishäiriö. Sadulle kehitysvammaisuus on tullut tutuksi oman siskonsa sekä kehitysvammaisten parissa tekemänsä työn kautta. Hän on myös HerkkuRäbäri-yhtyeen laulaja.
– Tutuillamme oli perhekoti ja tajusin, että haluan myös tätä. Olimme Varsinais-Suomen perhehoitoyksikön järjestämässä ennakkovalmennuksessa vuonna 2014. Tämä on vaan niin hirveen kivaa, diggaan touhuta nuorten kanssa. Heiltä tulee välillä tekstareina toiveita, mitä he haluavat tehdä, Satu kertoo.

Itsenäistyville kehitysvammaisille nuorille perhehoito tarjoaa asumisen vaihtoehtoa, jossa oppii elämisen taitoja. Nuoret saapuvat Metsätontun perhekotiin viettämään viikonloppujaan 1-2 kertaa kuukaudessa.
– Teemme kaikenlaisia kotiaskareita nuorten kanssa, me valmistetaan ruokaa ja leivotaan. Pelaamme, askartelemme ja käymme yhdessä erilaisissa tapahtumissa. Meillä on aikaa tehdä juttuja, joita vanhemmat eivät kenties ehdi, Satu kuvailee.

Sosionomiksi opiskelevalle Iinalle oman kodin avaaminen perhehoitopaikaksi on tuonut monia hyviä asioita mukanaan. Se on mahdollistanut muun muassa työnteon kotona ja avannut uusia näkökulmia.
– Moni jää miettimään, miten voin avata oman kodin ja oman elämänsä perhekotia varten. Ennakkovalmennuksesta saa kuitenkin hyvät eväät. Olen pystynyt arvioimaan omia vahvuuksia ja valmiuksia sekä toimintakyvyn haasteita. Teimme harjoituksia kommunikoinnista kuvien avulla. Olen saanut perhekodin hoidettavien kautta toisenlaista näkökulmaa asioihin, asiat voi nähdä yksinkertaisimminkin. En ole viikonloppuisin vieraskorea 48 tuntia, Iina sanoo.

Metsätontun perhekodissa asuvilla oli elokuisena lauantaina suunnitelmissa mennä metsäretkelle sekä kirpparille ja kauppaan. Samuli Sysmelin on 17-vuotias ja asuu Paraisilla. Hän on selkeästi innostunut ja tyytyväinen saavuttuaan edellisenä iltana tuttuun hoitopaikkaansa.
– Täällä keksitään aina kaikenlaista toimintaa. Tykkään pelata sählyä. Tein eilen klapeja ja lämmitin saunan, Samuli kertoo.

Samuli opiskelee merkonomiksi ammattiopisto Spesiassa Turussa. Neljän vuoden aika perhehoitopaikassa saa Samulilta hyväksyvän arvion.
-Täällä on hyvää se, ettei tarvitse olla yksin. Harmittaa, kun joutuu lähtemään sunnuntaina kotiin, Samuli sanoo.

Samulin kanssa samalla paikkakunnalla asuva 18-vuotias Leevi Lehtonen tulee perhekotiin kerran kuukaudessa. Hän opiskelee toimitilahuoltajaksi Hämeenlinnassa sijaitsevassa Kiipulan ammattiopistossa. Leevi tykkää ruoanlaitosta ja myös siitä, että halutessaan on mahdollista vetäytyä omaan rauhaan.
– Satu ja Iina ovat täällä parasta, he ovat kivoja. Tykkään musiikinkuuntelusta ja askartelusta. Meillä kaikilla on omat huoneet, Leevi kertoo.

Varsinais-Suomen perhehoitoyksikön koordinaattori Reija Suomi sanoo, että alueelle tarvittaisiin lisää perhekoteja, sillä tulijoita olisi. Kunta hyväksyy perhekodin ennen toiminnan aloittamista ja maksaa perhehoitajalle hoitopalkkiota ja kulukorvausta.
– Perhekodilta edellytetään perusturvallisuutta. Perhekoti on tavallinen koti, jossa asuu tavallisia ihmisiä. Se voi olla kerros-, rivi- tai omakotitalossa. Pääasia on, että koti on sopiva niille hoidettaville, jotka perhekotiin ovat tulossa, esimerkiksi portaita ajatellen, Reija sanoo.

Perhehoitajan tulee käydä ennen perhehoitajaksi ryhtymistään ennakkovalmennus ja saada tukea tehtäväänsä. Seuraava Varsinais-Suomen alueella pidettävä valmennus alkaa 18. syyskuuta. Reija Suomi neuvoo perhehoitoa tarvitsevan hakemaan palvelua oman asuinkunnan vammaispalvelusta.
– Perhekotiin voi tulla kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa, sopimuksen mukaan. Tai vaikkapa oman perheen loman ajaksi. Perhehoitoa hakevan on mahdollista valita perhekoti myös muualta, kuin oman kunnan alueelta. Tällöin kyseessä on yksikön sopimuskuntien alueella oleva perhekoti, Reija opastaa.

kommenttia