Päihderiippuvuus usein yhteydessä muistisairauksiin

Aivoinfarktin saanut Sirpa Rontu asuu tuettuna A-klinikkakodissa

Sirpa Rontu viihtyy A-klinikkakodissa loistavasti ja kiittelee saamaansa hyvää hoitoa. Sirpaa auttamassa sairaanhoitaja Paula Raatikainen.

Pekka Mäenpää
 
Salolainen Sirpa Rontu istuu rauhallisena sänkynsä laidalla ja kertoo vierailulle saapuneelle toimittajalle elämästään. Siitä elämästä josta alkoholi sai liian suuren otteen ja selviämistarinasta, joka alkoi aluksi huomaamatta jääneen aivoinfarktin jälkeen.

Rontu asuu jo seitsemättä vuotta Pahkavuoressa sijaitsevassa A-klinikkakodissa, joka tarjoaa tehostettua palveluasumista päihdemuistisairaille asiakkaille.

Sairaanhoitaja Paula Raatikainen kertoo, että kymmenpaikkaisen A-klinikkakodin asiakkailla on useimmiten joko diagnosoitu alkoholidementia tai alkoholiongelma ja jokin dementoiva- tai muistisairaus.
– Meillä on täällä Hillerikujalla kahdeksan pitkäaikaisen asumisen huonetta ja kaksi lyhytaikaisen hoidon paikkaa. Lyhytaikainen hoito soveltuu etenkin asiakkaan palvelutarpeen, muistiongelman ja toimintakyvyn arvioimiseen, Raatikainen kertoo.

Yksikön palveluesimies Minna Randelin kertoo, että Sirpa Rontu on Salon A-klinikkakodin pitkäaikaisin asukas. Hän on antanut kasvot yksikön toiminnalle omaistensa suostumuksella jo aikaisemmin.
– Täällä on hoitohenkilökuntaa paikalla ympäri vuorokauden. Meille hakeudutaan oman kotikunnan maksusitoumuksella. Pitkäaikaisen asumisen asiakkaille laaditaan vuokrasopimus ja selvitetään asiakkaalle kuuluvat sosiaalietuudet, Randelin kertoo.

A-klinikkakodissa tarjotaan kuntoutusta ihmisille, joiden itsenäisessä kotona selviytymisessä on haasteita muistiongelmien, alkoholinkäytön, toimintakyvyn laskun, sosiaalisten ongelmien tai esimerkiksi dementian käytösoireiden vuoksi.
– Pidempiaikaisella 3-12 kuukauden kuntoutuksella on saavutettu hyviä tuloksia. Olemme kotiuttaneet useita lähtötilanteessa ympärivuorokautista hoitoa tarvinneita asiakkaita takaisin itsenäiseen asumiseen tai kevyempiin palveluyksiköihin.

Sirpa Rontu kertoo viihtyvänsä A-klinikkakodissa ja haluavansa asua siellä lopuelämänsä.
– Minun molemmilla vanhemmillani oli vakava alkoholiongelma. Olin päättänyt, että minä en koskaan sorru viinaan, mutta kuinkas ämmän kävi, Rontu sanoo ja katsoo silmiin.

Puhe on hieman takeltelevaa ja liikkumisen tarvitaan apuvälineitä, mutta ajatus on selkeä ja tahtotila myös.
– Olen saanut hyvää hoitoa ja minua kunnioitetaan täällä ihmisenä. Olen ollut mikä olen, se ei haittaa. En muuta täältä ikinä pois, Rontu naurahtaa.

Vaikeudet alkoholin kanssa alkoivat nelikymppisenä. Pankkialalla oli edustamista ja iltarientoja, jotka mahdollistivat käytön arkenakin. Lapset olivat kasvaneet isommiksi ja alkoholi olevinaan helpotti oloa. Toisaalta krapulat olivat kamalia ja huono omatunto vaivasi koko ajan.
– Käytin toistakymmentä vuotta ja pahimmillani olin passiivinen alkoholisti, vaikka välillä oli kuivempiakin kausia, Rontu muistelee.
Kun kotona saatu aivoinfarkti vei ison osan toimintakyvystä, apua löytyi alkoholiongelmasta huolimatta.

Hillerinkujan A-klinikkakoti sijaitsee punatilisen kerrostalon kolmannessa kerroksessa. Alakerrassa on tiloja mielenterveskuntoutujille. Vieressä sijaitsee kaupungin päiväkoti. Naapurit keskittyvät omiin hommiinsa, kukaan ei häiritse eikä tule häirityksi.
– Raitistuminen  ja hyvä hoito ovat auttaneet minut takaisin elämään, Rontu kiittelee.

kommenttia