Pimeän peitto herättää Perniön syksyyn

Kisakallion tanssilava vuoden 1966 keväällä suuren tulvan aikana. Vapputanssit olivat peruuntua, mutta talkooväki sai kiertotiet ja tilapäiset parkkipaikat kuntoon ja niinpä vapunaattona tanssittiin Kisakalliolla komeasti veden äärellä ja Dannyn tahdissa.

Salonjokilaakso

Perniössä on vietetty Pimeän peitto -tapahtumaa jo vuodesta 2011 alkaen.

Perniön Kirkonkyläyhdistyksen syystapahtumassa on esitetty perinteisesti elokuvia, kuultu musiikkia, ihasteltu näyttelyitä ja saatu monenlaisia elämyksiä.

Ensi lauantaina ohjelmaa on Perniön Kunnantalossa, Nuketteri Galleria Levolassa ja Pyhän Laurin kirkossa.

Yksi Pimeän Peiton mielenkiintoisimmista ohjelmanumeroista on tänäkin vuonna elokuva.

Kari Hannusen Kisakallion tanssilavasta tekemä dokumenttielokuva ”Kisakallion koko tarina” kestää vajaan tunnin ja nähdään illan aikana kahteen otteeseen.

Hannunen kertoo, että Kisakallion tanssilava rakennettiin talkoilla vuonna 1958 korkealle Kiimakallion mäen päälle lähelle Perniön asemaa. Lava näkyi hyvin muutaman sadan metrin päässä kulkevalta Perniö-Salo maantieltä.
-Tanssilavan perusti Perniön Nouseva -niminen urheiluseura ja talkooväkenä toimivat lähes kaikki seuran toistasataa jäsentä. Tanssilavan perustaminen tapahtui 1950-luvun suuren tanssilavabuumin loppuvaiheessa ja sen tarkoituksena oli kerätä rahaa urheiluseuran toimintaan, Hannunen kertoo elokuvan tiedotteessa.

Hänen mukaansa Kisakallion kohdalla rahan kerääminen onnistui liiankin hyvin, tanssitoiminnasta tuli Nousevan urheiluseuran lempilapsi ja varsinainen toiminta eli urheilun pyörittäminen jäi sivuseikaksi. Tämä tietenkin suututti osaa jäsenistöstä, mutta reipas rahantulo vaiensi suuremman arvostelun.

Kisakallion kulta-aikaa elettiin 1958-1975 eli vajaat parikymmentä vuotta. Tuona aikana siellä järjestettiin yleensä kahdet tanssit viikossa, lauantaina ja sunnuntaina. Väkeä kävi keskimäärin tuhat henkeä tanssi-iltaa kohden. Kävijäennätys oli noin 2 500 henkeä.

Tanssiyleisöä tuli laajalta alueelta, Perniöstä, Särkisalosta, Teijolta, Salosta, jopa Uudeltamaalta.
-Kisakallio sai 1963 myös oman junaseisakkeen aivan lavan eteen. Kisakalliolla esiintyivät kaikki Suomen tuon ajan megatähdet Olavi Virrasta Dannyyn. Myös ulkomaalaisia orkestereja ja solisteja kuultiin.

1970-luvun puolivälissä toiminta alkoi hiljentyä. Diskoteekit olivat tulleet Suomeen ja tanssilavakulttuuri sai väistyä. Viimeinen tapahtuma Kisakalliolla oli 10.7.1985, kun supersuosittu Dingo esiintyi lavalla. Sen jälkeen lava suljettiin ja se rapistui nopeasti käyttökelvottomaksi. Lopullisesti Lava purettiin vuonna 1994.
-Lavasta on vielä jäljellä kallion päällä röhnöttävä ravintolan raato, jonka voi jopa nähdä 52-tieltä, jos oikein tarkasti katsoo. Mutta yleisesti ottaen kallion laki on palautunut siihen tilaan, jossa se oli ennen lavan rakentamista vuonna 1958.

Kisakallion koko tarina esitetään Perniön Kunnantalossa lauantaina klo 17 ja 19.

kommenttia