Salo suunnittelee isoja säästöjä

Salon kaupunki teki viime vuonna lähes 15 miljoonan euron alijäämän. Suurin syy alijäämälle oli verotulojen negatiivinen kehitys.

Kaupunki kertoo torstaina julkaisemassaan tiedotteessa, kuinka vuosia jatkunut negatiivinen väestönkehitys realisoitui noin 15 miljoonaa euroa suunniteltua pienempänä verokertymänä.

-Verotulojen negatiivinen kehitys vuonna 2018 oli olennaisin syy vuoden alijäämäiseen tulokseen. Kesken vuotta ei taloutta pystytty enää tasapainottamaan vastaamaan tulotasoa, koska verotuksen tilannetieto muuttui olennaisesti kesken vuotta.

Kaupunki suunnittelee palauttavansa talouden kestävälle tasolle ja tasapainottaansa menojen kehityksen vastaamaan tulojen kehitystä.

-Säästötoimenpiteiden valmistelu on aloitettu ja säästötarve kuluvalle vuodelle tarkentuu lähiaikoina.   Valmistelu tuodaan poliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon huhtikuun aikana, tiedotteessa sanotaan.

Salon kaupungin info-paketti tilinpäätöksestä

Vuonna 2018 toimintatuloja kertyi 53,5 miljoonaa euroa ja kuluja kirjattiin 338,7 miljoonaa euroa. Toimintatulot kasvoivat 0,2 miljoonaa euroa ja toimintamenot 4,5 miljoonaa euroa eli 1,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintamenojen kasvu on erittäin maltillinen verrattuna yleiseen hintataso- ja kustannuskehitykseen.

Edellisten vuosien aikana menojen kehitykseen on vaikuttanut erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu, mutta vuonna 2018 erikoissairaanhoidon kustannukset poikkeuksellisesti laskivat 1,8 miljoonaa euroa. Pitkäjänteinen Salon terveyspalvelujen kehittämistyö on tuottanut tuloksia: potilaat hoidetaan oikea-aikaisesti oikeassa paikassa. Erikoissairaanhoidon vuodeosastopäivät ja poliklinikkakäynnit sekä siirtoviivemaksut vähenivät.

Kaupungin vuosikate oli 2,0 miljoonaa euroa plussalla. Kun poistot ja arvonalennukset ovat 17,4 miljoonaa niin kaupungin talous ei ollut tasapainossa. Kaupungin taseen ylijäämä on 14,1 miljoonaa euroa eli 270 euroa per asukas ja koko konsernin taseen ylijäämä 38,4 miljoonaa euroa eli 733 euroa per asukas.

Kaupungissa työskenteli vuoden 2018 lopulla 3 663 (3 501, v. 2017) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä joulukuun lopussa oli 2 922 henkilöä, määräaikaisen henkilöstön 173 henkilöä ja sijaisten 473 henkilöä. Edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna kasvu oli suurinta sijaisten osalta.

Investointeja rahoitettiin 16,2 miljoonaa euroa. Suurin vuonna 2018 valmistunut infra-investointi oli uuden katuyhteyden rakentaminen Tupurista mt 110:lle. Yhteys avasi kokonaan uuden yhteyden Tupurin asuntoalueelta mt 110 pitkin pääkaupunkiseudun suuntaan, kt 52 etelään tai keskusta-alueen eteläisen osan palveluihin kuten Salon lukiolle tai sairaalaan.

Kaupungin lainakanta kasvoi 10,7 miljoonaa euroa vuoden aikana. Lainamäärä vuoden lopussa on 98,2 miljoonaa euroa ja lainaa per asukas on yhteensä 1 876. Koko konsernin lainakanta kasvoi 8,7 miljoonaa euroa vuoden aikana ja lainaa per asukas on yhteensä 3 130. Maan kuntien keskimääräinen kaupungin lainakanta oli vuoden 2017 tunnuslukujen perusteella 2 941 euroa ja konsernin 6 314 euroa per asukas, joten kaupungin lainakanta on edelleen hyvin maltillinen.

Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä maanantaina 25. maaliskuuta. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn tilinpäätös etenee kesäkuussa.

Keväällä 2018 hyväksytylle Salon kaupunkistrategialle asetettiin kaksi tavoitetta: hyvinvoiva kuntalainen ja vetovoimainen kasvukaupunki. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä lisää työpaikkoja että asukkaita samalla kun on huolehdittava kaupungin pitovoimasta.

Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos sekä koko Suomen kasvava talous näkyvät jo kaupungin työllisyysluvuissa. Vuoden 2018 joulukuun lopussa työttömyysaste oli 11,7, kun se vuoden 2017 joulukuussa oli 14,2 prosenttia. Asukasluvun useamman vuoden kestänyt lasku ei ole taittunut. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Salon kaupungin ennakkoväkiluku oli vuoden 2018 lopussa 52 332, jossa oli vähennystä 682 edellisvuoteen verrattuna. Pudotus on suurin sitten vuoden 2011.

Kärkihankkeet ja älykäs Salo

Strategisten tavoitteiden saavuttamista tukevat konkreettiset, strategiaan kirjatut kärkihankkeet. Kärkihankkeita on yhteensä kymmenen, joista osa keskittyy kaupungin palvelujen sekä toimintojen kehittämiseen ja osa elinkeinoelämän sekä laajemmin kaupungin elinvoiman vahvistamiseen.

Kärkihankkeista eniten julkisuudessa on ollut Tunnin juna –ratahanke, jossa kaupunki on ollut aktiivisesti mukana koko vuoden 2018 haluten varmistaa, että hanke tulee osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa ja Salo tätä kautta osaksi 1,5 miljoonan asukkaan työssäkäyntialuetta.

Vuoden 2017 keväällä toimintansa aloittanut Salo IoT Campus on viimeistään nyt Valmet Automotiven akkutehtaan sijoittumisen myötä osoittautunut oikeaksi, elinvoimaamme kasvattavaksi ja merkittäväksi strategiseksi kärkihankkeeksi.

Marraskuussa 2018 kaupunki kertoi kahdesta älykaupunkihankkeesta. Toisessa kumppaneina ovat Someron kaupunki, Lounea Oy, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Salon seudun ammattiopisto. Hankkeen keskiössä on kaupunkitilasta digitaalisesti kerättävä tieto ja sen hyödyntäminen esimerkiksi erilaisissa mobiilisovelluksissa.

Kansainvälisen ulottuvuuden älykaupunkitavoitteisiin tuo Salon kaupungin, Lounean ja Huawei Technologies’n allekirjoittama aiesopimus älykaupunkihankkeesta, jonka tavoitteena on luoda toimiva älykaupunkikonsepti Salon kokoisille kaupungeille.

kommenttia