Salon uimahallissa polskutellaan vedenalaiseen satumaailmaan

Marraskuun merenneitouinnin workshop keräsi jo aiemmin lajin löytäneitä tyttöjä yhteen. Siiri Tuominen (vas.), Silja Tuominen, Sofia Smit, Eva Ranki ja Katariina Kunnia esittelivät pyrstöjen väriloistoa.

Mona Valkeasuo-Järvinen

Vaaleanpunaisia, liiloja, sinivihreitä ja oranssinvalkoisia kankaita löytyy altaan reunalta Salon uimahallissa lauantaina keskipäivällä. Kauniinväriset kankaat ovat pyrstöjä, joita käytetään merenneitouinnissa. Pian paikalle saapuu ryhmä alakouluikäisiä tyttöjä, jotka tottuneesti pukevat joustavat pyrstöt jalkojensa päälle ja asettavat pyrstön päähän kankaan sisään vielä räpylän. Yksi kerrallaan tytöt hyppäävät altaaseen pitkän liu’un saattelemana ja molskauttavat komeat roiskeet pyrstöillään.
– Tällä kerralla ryhmään on ilmoittautunut aiemminkin merenneitouinnissa käyneitä tyttöjä, mutta mukaan pääsee ensikertalainenkin, pyrstön saa täältä lainaksi, vinkkaa Salon uimahallissa merenneitouintia ohjaava Janita Kylänpää.
Kylänpää on kotoisin Kuusjoelta, jossa on vahvat perinteet uinnille. Nuorempana hän toimi rantauimakoulussa uintiavustajana ja kouluttautui myöhemmin uimaopettajaksi.
– Harrastuksesta on tullut ammatti, hän kiittelee.
Uimaopetustyön lisäksi Kylänpäällä on ammatillisen opettajan, restonomin tutkinto ja hän työskenteleekin päivisin maa- ja kotitalousnaisissa.
– Päivään mahtuu paljon. Aamulla saatan opettaa aikuisille makkaranvalmistusta, iltapäivällä lapsille uintia, hän nauraa.

Kymmenenvuotiaalle Sofialle vesi on tuttu elementti. Uintia hän on harrastanut kuusivuotiaasta lähtien.
– Harrastan lisäksi partiota ja akrobatiaa, Sofia kertoo.
Merenneitouinti löytyi partion kautta, jota Kylänpää myös ohjaa. Sofia ihailee siniliilaa pyrstöä, mutta se näyttää olevan aikuisten kokoa. Mieluinen kuitenkin löytyy ja Sofia pääsee sukeltamaan altaan pohjalle etsimään ”aarteita” eli Kylänpään mukanaan tuomia metallilusikoita, pikareita ja helminauhoja. Siis kaikkia mitä ihan ”oikeatkin” merenneidot löytävät merenpohjasta saduissa.
– Vettäkään ei mene nenään, kun on oikea hengitystekniikka, Sofia tietää.
Yhdessä neljän muun tytön kanssa he sukeltavat esineet altaan pohjasta hetkessä ja siirtyvät sitten veteen heitettyjen patjojen päälle harjoittelemaan hyppyjä.

Sulava liikkuminen vedessä pyrstön kanssa vaatii merenneitouimarilta perusuimataidon, vähintään 25 metrin yhtäjaksoisen matkan. Mitä pienemmästä uimarista on kyse, uimataidon osuus on suurempi.
– Pyrstö painaa jonkin verran jalkaterän kärjessä, ja kun vielä jalat pidetään yhdessä, uintiasento kääntyy helposti pystyasentoon, selittää Kylänpää.
Merenneitouinnin tekniikan oppiminen on yksilöllistä. Helpointa pyrstön kanssa on edetä sukeltaen, jolloin vartalo on automaattisesti vaakasuorassa. Kauniiden pitkien liukujen lisäksi myös käsilläseisonta ja hypyt onnistuvat. Koska jalat ovat yhdessä pyrstön sisässä, aluksi monet haluavat mielellään käyttää käsiään liikkumiseen, mutta todellisuudessa niillä ei pääse eteenpäin, vaan keskivartalo, reidet ja jalat kokonaisuudessa muodostavat liikettä tuottavan voiman. Pyrstöllä edetään niin sanotulla delfiinipotkulla. 
– Aikuiset haluavatkin merenneitouinnista monesti haastavan treenin, ja siihen laji on omiaan, kertoo Kylänpää.
Merenneitouintia pääsee kokeilemaan Salon uimahallissa Kylänpään yrityksen kautta järjestettävissä WorkShopeissa, joista vielä yksi pidetään joulukuun alussa.
– Kaiken ikäiset ovat tervetulleita tunneille, ja tietysti myös pojat ja miehet, Kylänpää houkuttelee.
– Miespuoliset pyrstöineen ovat tietysti vetehisiä!, hän jatkaa ja vakuuttaa, että lajia kokeilleet pojat ovat olleet innostuneita.

Alkunsa merenneitouinti sai seutukunnalla noin kolme ja puoli vuotta sitten. Niin uimahalli- kuin rantauintiin soveltuva merenneitoilu on lisäksi ollut trendikäs erilaisten tv:ssä nähtyjen lastenohjelmien kautta. Lajin pariin pääsee helposti mukaan vuokraamalla lainapyrstöä, innostuksen kasvaessa voi tilata omien mittojen mukaisen pyrstön noin sadalla eurolla. Kylänpään käyttämät pyrstöt tulevat forssalaiselta Vesikaste-nimiseltä yritykseltä.
– Tässä lajissa voi kehittyä ihan niin paljon kuin itse haluaa, ja löytyyhän Suomesta muutama ammattimerenneitokin, jotka esiintyvät esimerkiksi uimahallien avajaisissa tai muissa näytöksissä, kertoo Kylänpää.

kommenttia