
– Tämä on ihan oma kesäkupla. Täällä on irrallaan niin sanotusti ulkomaailmasta, luonnehtii lahtelainen Fanny Wiik (25), joka viettää jo kolmatta peräkkäistä kesäänsä Mathildedalissa. Lahdesta Salon seudulle hänet on tuonut kesätyö Matildankartanossa kondiittorina.
Mathildedalissa Wiik vieraili ensimmäistä kertaa vuonna 2021 ja ihastui paikkaan niin, että teki uuden visiitin heti seuraavana kesänä. Tämä Mathildedaliin tehty kesäretki oli ratkaiseva: Wiik vieraili juurileipomo ja leipomoravintola Matildankartanossa ja tykästyi paikan tunnelmaan ja miljööseen. Hän oli aloittamassa leipuri-kondiittorin opinnot kotikaupungissaan Lahdessa ja kysyi Matildankartanon yrittäjiltä, Elinalta ja Tuomolta, pääsisikö sinne töihin seuraavana kesänä.
Kesällä 2023 Wiik aloitti kesätyöt Matildankartanossa leipurina ja suoritti samalla opintoihinsa liittyvää kahvileipäkurssia keskittyen erityisesti pullan leivonnan saloihin. Seuraavana kesänä hän palasi Matildankartanoon, mutta kesä kului hieman eri tehtävissä:
– Viime vuonna suoritin myymälätoiminnot-kurssia, johon kuului asiakaspalvelutyössä toimimista. Tykkäsin myös viime kesästä hirveästi, oli ihanaa höpötellä asiakkaiden kanssa. Tykkään tosi paljon asiakaspalvelusta, Wiik tunnustaa.
Wiik sai opintonsa pakettiin viime jouluna ja tänä kesänä hänet on voinut löytää jälleen Matildankartanosta kädet taikinassa. Vastavalmistunutta kondiittoria hymyilyttää.
– Nyt ei tarvitse tehdä mitään näyttösuunnitelmia, Wiik huokaisee helpotusta äänessään.
Päätös palata Mathildedaliin oli Wiikille helppo. Vaakakupissa painoivat erityisesti seudun ja työmiljöön kauneus, mutta myös muut asiat, kuten raaka-aineiden paikallisuus.
– Tammikuun korvilla alkoi kutkutella jälleen tänne tuleminen. Täällä on niin kaunista, Wiik kehuu.
– Minulle leipomisessa tärkeitä arvoja ovat puhtaus ja paikallisuus. Täällä käytetään paljon lähituottajien raaka-aineita. On ihanaa kun tietää, mistä raaka-aineet tulevat ja ne vaan maistuvat niin paljon paremmalta. On hienoa, että ihmiset tekevät täällä niin paljon yhteistyötä. Minun mielestäni se on juuri se, miten maailman pitäisikin toimia, Wiik pohtii.
Varsinais-Suomi saa Wiikiltä kehuja erityisesti kumpuilevan maastonsa ja vanhan rakennuskantansa vuoksi.
– Tykkään historiallisista ympäristöistä ja vanhoista taloista ja täällä niitä tuntuu olevan enemmän. Yksi suosikkikohteistani tässä lähiseudulla on Söderlångvikin kartano Kemiönsaaressa. Kiertelen yleensä myös kahviloita. Yksi kiva kohde on Ulman´s villa Taalintehtaalla. Voisin viettää siellä koko päivän. Salossakin on vanhoja taloja, ja se onkin lempiasioitani Salosta, Wiik luettelee.
Yksi asia, mitä Lahdesta ei löydy ihastuttaa Wiikiä erityisesti; nimittäin meri.
– Rakastan merta, Lahden Vesijärvi ei ihan tunnu riittävän. Pidän vähän viileämmästä ilmasta. Täällä meri-ilma viilentää sopivasti ja tuo kosteutta, hän toteaa.
Käsillä tekeminen innostaa
Wiik kertoo, että käsillä tekeminen on aina kiehtonut ja innostanut häntä. Hän onkin valmistunut myös muotoilijaksi LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista vuonna 2022. Leipomisinnostus on tullut perintönä kotoa.
– Äiti on aina leiponut. Myös Karjalasta kotoisin ollut isoäitini leipoi paljon, ja hän oli aina erityisen tarkka siitä, miten ja mitä leivottiin. Kahdeksannella luokalla steinerkoulun päättötyönä tein leivontakirjan. Sen nimi on Makeapaketti. Siitä lähti tämä leipomisjuttu oikein urakalla.
Vapaa-ajallaan Wiik ei kertomansa mukaan leivo, sillä töissä tulee leivottua niin paljon.
– Näen britakakkuja varmaan unissanikin jo. Kahviloissa tykkään käydä maistelemassa muiden tekemiä herkkuja. Inspiraation saaminen käy siinä vaivihkaa. Minulla on aika suuri herkkuhammas, hän tunnustaa.
Kiireisenä Wiikin sen sijaan pitää keramiikkaharrastus, joka on vienyt hänet täysin mukanaan.
– Kolmevuotiaana jo tiesin, että minusta tulee savikippojen tekijä, Wiik naurahtaa.
Keramiikka on hänen mukaansa haastavuudessaan varsin palkitsevaa.
– Se on äärimmäisen haastavaa, sillä koskaan ei voi tietää, mitä sieltä uunista tulee ulos. Kuvittelet, että olet tehnyt tietynlaisen astian, sitten se tuleekin ihan erinäköisenä uunista ulos. Siinä voi aina kehittyä. Lahdessa käyn joka viikko tekemässä keramiikkaa. Opetan keramiikkaa satunnaisesti SKOOL Keramiikkastudiolla ja Wellamo-opistossa käyn kursseilla kehittämässä taitojani, hän kertoo.
Harrastuksena keramiikka tarjoaa tilaisuuden rentoutumiseen.
– Se on rauhoittavaa puuhaa, jossa saa käyttää omaa luovuuttaan. Kun pistää kädet kirjaimellisesti saveen, aivot nollautuvat, Wiik vakuuttaa hymyillen.
Anette Ahlqvist




