Halikon seurakuntatalon keittiössä Taina Koski käy läpi iltapäivän kattausta: Alkupalaksi pikasekasoppaa perunarieskojen kanssa, pääruoaksi leivitettyjä jauhelihapihvejä aura-kermaperunoiden kanssa ja kylkeen isoäidin salaatti. Jälkiruoaksi sesongin mukaista omena-kaurapaistosta.
Syksyn osalta ensimmäistä kertaa kokoontuva Miesomaishoitajien kotitalouskerho on alkamassa, ja neljän miehen joukko tarttuu tottuneesti työvälineisiin. Keittiössä alkava tohina saa kotitalouskerhoa ohjaavan Taina Kosken iloiseksi:
– Näyttää siltä, että tämä porukka taitaa olla aika innokasta, hän naurahtaa.
Miesomaishoitajien kotitalouskerho syntyi vuonna 2019 Taina Kosken tuotekehitystyön ammattitutkinnon näyttötyönä ja jatkoa se on saanut jo useamman vuoden ajan.
– Olen itsekin entinen omaishoitaja ja ollut mukana Salon omaishoitajat ry:ssä monet vuodet. Tämän kerhon ideoin siksi, että koin tällaiselle olleen tilausta. On olemassa sellaisia pariskuntia, joissa vaimo yhtäkkiä sairastuu ja mies, joka ei ole välttämättä ikinä tehnyt ruokaa, joutuukin ottamaan vastuun ruoanlaitosta. Täällä miehet pääsevät kokkaamaan rauhassa ja samaan aikaan puolisoille järjestetään ohjelmaa viereisessä tilassa, Koski kertoo.
Tilausta konseptille näytti Kosken mukaan olleenkin, sillä aivan ensimmäisen kerhokerran osallistujamäärä yllätti hänet.
– Ajattelin silloin, että ehkä neljä tai viisi miestä tulee, mutta heitä tulikin kahdeksan.
Tälläkin kerhokerralla mukana oleva Erkka on jo konkari, sillä hän on ollut mukana alusta asti:
– Kahdeksan vuotta olen ollut omaishoitajana ja vuodesta 2019 olen ollut mukana tässä kerhossa. Löysin tämän aikanaan Omaishoitajien liiton kautta, jossa olen aktiivisesti mukana. Hienoa, että tällaista järjestetään. Tulee varmuutta omaan tekemiseen ja apuja ruoanlaittoon. Samalla syntyy myös uusia kaveruussuhteita, kuten nyt täälläkin tutustutaan toisiimme, hän iloitsee.
Perunarieskoja valmistamaan ryhtynyt paimiolainen Lassi Koskenvuori on saapunut kokkailemaan siskonsa käskystä.
– Hän oli lukenut jutun tästä. Hieman epäilin, että kannattaako tänne tulla, mutta ehkä tämä nyt kannattaa, hän naurahtaa.
Omaishoitajana vaimolleen Koskenvuori kertoo toimineensa kaksi vuotta. Miesomaishoitajien kotitalouskerhon hän näkee ennen kaikkea paikkana sosiaalistua muiden kanssa.
– Täällä olen nyt ensimmäistä kertaa, mutta 25 vuotta sitten olin mukana Kaarinan seurakunnan järjestämässä vähän vastaavanlaisessa kerhossa. Tämä on sellaista mukavaa sosiaalista toimintaa, ja aina jotain uutta voi löytää uudesta paikasta, vaikka ruoanlaitto nyt minulle tuttua jo onkin. Näitä perunarieskoja en ole tehnyt ennen, joten tämä on ainakin uutta, Koskenvuori toteaa muotoillessaan rieskoja paistovuokaan.
Tekemällä oppii
Ruoanlaiton ohessa jutellaan hieman omaishoitajuudesta ja ruoanlaitosta yleensäkin. Puheissa toistuvat ruoanlaittotottumukset ja hyväksi todetut, arkea helpottavat vinkit.
– Aluksi oli hieman opettelua ruoanlaittoon, kun oli tottunut siihen, että vaimo tekee. Tekemällä kuitenkin oppii, kun vain alkaa tekemään. Teen yleensä vähän enemmän ruokaa kerrallaan, jotta sitä voidaan syödä ainakin kaksi päivää. Kaupasta saa myös paljon erilaista valmista, eräs osallistujista kertoo.
– Minä tykkään kalastaa, joten tykkään tehdä paljon kalaruokia, kuten kalakeittoa, omenakaurapaistosta valmisteleva kerholainen sanoo.
Koskenvuori kertoo bravuurikseen makaronilaatikon.
– Se on hyvä siitä, että se vain paranee kerta kerralla. Kolmantena päivänä, kun sen paistaa nokareessa voita, se on kaikkein parasta, hän toteaa.
Koskenvuoren mukaan ruoanlaitto on mukavaa, vaikkakin työlästä ja välillä hieman haastavaakin puuhaa.
– Vaikeinta ruoanlaitossa on ehkä maustaminen ja se, että muistaa maistaa ruokaa, hän pohtii.
Jokainen kerhoon osallistuva saa reseptit mukaansa, jolloin kerhossa valmistettuja ruokia voi valmistaa myös kotona.
– Minulla on kaikki vuosien varrelta kerääntyneet reseptit tallessa, ja olen niitä tehnytkin kotona, Miesomaishoitajien kotitalouskerhossa jo vuosien ajan käynyt Erkka toteaa.
Keittiössä syntyy nopeasti valmista, kun miesomaishoitajien joukko ahkeroi Kosken laatiman ruokalistan parissa. Lopuksi tuotoksia siirrytään maistelemaan yhdessä pöydän ääreen.
– Hyvää on! todetaan antimien ääreltä.
Anette Ahlqvist
