Nokia N-Gage-puhelin ei ollut pelkkä puhelin, vaan myös toistaiseksi ainoa kotimainen pelikonsoli. 2000-luvun alussa Nokia halusi mukaan nopeasti kasvavaan pelibisnekseen. Tavoitteena oli haastaa konsolipelimarkkinoita pitkään hallinnut Nintendo pelilaitteella, jollaista maailma ei ollut ennen nähnyt. Tästä ajatuksesta syntyi N-Gage, joka lanseerattiin vuonna 2003. Nykyään se tunnetaan lähes surkuhupaisana epäonnistumisena.
Nintendon kaltaista pelialan jättiläistä vastaan Nokia varustautui huolella, ja osaavia pelien kehittäjiä haalittiin ulkomaita myöten. Jopa sinfoniaorkesteri järjestettiin soittamaan peleihin taustamusiikkeja! Myös pelivalikoimaa riitti, N-Gage-puhelimelle julkaistiin lähes 60 erilaista peliä. Mikä sitten oikein meni pieleen?
N-Gage puhelimen mullistavuus oli sen monikäyttöisyys, mutta tämä koitui myös sen kohtaloksi. Puhelimen näppäimet olivat pelaamiseen kömpelöt, ja laitteesta piti purkaa sekä takakansi että akku aina kun halusi vaihtaa peliä. Nintendon pelilaitteissa riitti vain laitteen sammutus pelin vaihtamisen ajaksi. Seuraaviin N-Gage-malleihin ongelma korjattiin, mutta vahinko oli jo tapahtunut. N-Gagen myynti jäi laimeaksi, ja muutaman vuoden kuluttua sen tuotanto lopetettiin.
Vaikka N-Gage jäi lyhytaikaiseksi kokeiluksi, jätti se pysyvän jäljen suomalaiseen pelialaan. Projekti toi kovimmat pelialan ammattilaiset yhteen, ja osa jatkoi yhteistyötä myöhemminkin perustamalla omia pelifirmoja. Muutamat näistä menestyivät hyvin. Nokian luja usko mobiilipeleihin sai myös muut näkemään ne vakavasti otettavana bisneksenä. Nokiakin jatkoi mobiilipelien kehittämistä N-Gagea seuranneissa kännyköissä, ja tämä loi pohjaa peleille, jotka myöhemmin nostivat Suomen maailmanmaineeseen. Kukapa ei olisi kuullut joskus Rovion vihaisista linnuista?
Tässä sarjassa nostamme esiin kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
Kristiina Leppilampi
Salon historiallinen museo
