Halloweenin kunniaksi Salon pääkirjastolla saattoi nähdä merirosvon ja muutama viikko takaperin Peppi Pitkätossun juhlimassa 80-vuotisjuhliaan. Hahmoilla on yhteistä niiden takaa löytyvä Sandra Sulkanen, 26, joka harrastaa cosplayta.
– Olen käynyt Hermannin koulun ja Salon lukion ja jotenkin tuntenut itseni aina outolinnuksi ja erottunut pukeutumistyylilläni joukosta. Cosplay-harrastuksen löysin vuonna 2013 internetin kautta.
Cosplayssa eli roolipukeutumisessa ihmiset pukeutuvat eri sarjojen, kirjojen tai elokuvien hahmoiksi. Harrastus on saanut alkunsa Japanista ja se keskittyy suureksi osaksi animesarjoihin. Harrastuksen kautta Sulkanen alkoi löytää samanhenkisiä ystäviä.
– Tavattuani ihmisiä, jotka pitivät samoista asioista, homma lähti niin sanotusti lapasesta ja sillä tiellä ollaan.
Sulkasen ensimmäinen hahmo oli Sailor Moon -animen Usagi Tsukino, jonka asun ystävä teki hänelle. Sulkanen ei oikeastaan itse ollut katsonut kyseistä animea, mutta suostui ystävänsä pyyntöön, sillä cosplay kiinnosti häntä. Ja sen myötä hän tutustui myös sarjaan.
– En itse osaa ommella ja ystäväni ei halua pukeutua, vaan pelkästään tehdä asuja. Yhdessä toimiminen tapahtui luonnostaan.
Sulkanen on kuitenkin kätevä käsistään, sillä hän harrastaa virkkausta ja on toteuttanut asuihinsakin osia virkkaamalla. Hän kuvaa harrastustapaansa vaatekaappi-cosplayksi, koska hän pyrkii hahmojen rakentamisessa käyttämään paljon jo kaapistaan löytyviä vaatteita.
– Haluan tuoda esiin sitä, että cosplay-asuihin ei tarvitse käyttää suunnattomasti rahaa, vaan voi suosia vaatteiden uudelleenkäyttöä. Melkein aina, kun toteutan jonkun hahmon, otan asusta sitten jotain omaan arkikäyttööni, kunnes teen taas uuden hahmon.
Kierrätysluonteensa Sulkanen on oppinut äidiltään. Hän muistaa omasta lapsuudestaan, kuinka heillä opeteltiin kierrätystä ja kierrettiin kirpputoreja. Hän on esimerkiksi hyödyntänyt äitinsä vanhoja rullaluistelusuojia yhden asun panssariin ja tehnyt itselleen “metalli”käsineet virkkaamalla. Halloweenin merirosvoasun hatun Sulkanen löysi kumppaninsa vaatekaapista. Hänen kumppaninsakin harrastaa cosplayta, ja he pukeutuivat yhteisiin asuihin jo usein ennen seurustelun alkua. Ensi vuonna pidettävissä häissä näkyy yhteinen fanituksen kohde, kun häiden teemana on kulttisarja Twin Peaks.
– Laajensimme kuitenkin teeman kattamaan 1980-lukua, sillä pelkkä Twin Peaks ei välttämättä sano kaikille vieraille mitään. Häistä tulee varmasti hieman erilaiset, mutta meidän näköisemme, Sulkanen iloitsee.
Moni nörttien suosimaksi leimattu asia on kuitenkin nykyään myös yhä enemmän valtavirran tiedossa. Sulkanen on huomannut asian myös omassa työssään Salon pääkirjaston kirjastovirkailijana.
– Pride-viikon pinssityöpajassa yksi nuori teki KPop Demon Hunters -elokuvan teemaisen pinssin ja moni toivoi elokuvan musiikkia. K-pop ja anime ovat nykyään sosiaalisesti hyväksyttävämpiä kuin aiemmin.
Elokuussa julkaistu KPop Demon Hunters rikkoi ennätyksiä ja nousi nopeasti Netflixin katsotuimmaksi elokuvaksi ja Spotifyssa sen musiikkia on kuunneltu yli kuusi miljoonaa kertaa.
Sulkanen pystyy kirjastotyössään hyödyntämään omaa luovuuttaan ja harrastuneisuuttaan. Kirjastolta löytyy hänen mukaansa hyvä porukka, joka ideoi monenlaisia erilaisia tapahtumia. Tällä hetkellä suunnitteilla on Jane Austenin 250-vuotisjuhlat.
– Haluaisin pukeutua sitä varten Austenin ajan miesten pukuun ja olemme miettineet, mitä muuta tekisimme kirjastolla, Sulkanen paljastaa.
Hän opiskeli Tampereen yliopistossa kirjallisuustiedettä ja hyödynsi omia kiinnostuksen kohteitaan myös pro gradu -tutkielmassaan, sillä hän tutki Skyrim-videopelin tarinankerrontaa. Opiskelujen jälkeen Sulkanen on työskennellyt Salon kirjastossa kirjastovirkailijan sijaisena ja muuttanut kumppaninsa kanssa Turkuun.
– Olemme Turusta löytäneet ne meidän omat ympyrämme. Nyt vietimme Halloween-juhlia nukketeemalla ja itse pukeuduin Bratz-nukeksi.
Asua varten Sulkaselta löytyi valmiiksi sopiva vaalea peruukki ja hän toteutti itse kimalletopin.
Cosplay-harrastuksessaan Sulkanen ei pyri olemaan hahmo luonnetta myöten, vaan ainoastaan pukeutuu heiksi.
– En ole koskaan ollut esiintyjätyyppiä. Pukeudun hahmoksi ja otan siitä itse puhelimella kuvan. Olisi kiva joskus saada hahmoista kunnon kuvia.
Sulkanen käy myös cosplay-tapahtumissa eli coneissa. Hänen mukaansa nykyään puhutaan enemmän siitä, miten saa pukeutua mihinkin tapahtumaan, varsinkin kun monissa tapahtumissa on mukana myös lapsia. Ensimmäisistä coneistaan Sulkanen muistaa kyseenalaisiakin asioita ja pitää siksi keskustelua ja tietynlaista valvomista hyvänä asiana.
– Nykyään coneissa tulee kyllä käytyä harvemmin, kun en seuraa animea enää niin aktiivisesti. En siis tunnistaisi suurtakaan osaa hahmoista. Myös tapahtumien tuomalla sosiaalisella ahdistuksella ja ihmismäärällä on oma osansa asiaan. Minusta on tullut liian mukavuudenhaluinen, Sulkanen nauraa.
Vielä joku päivä hän haluaisi oppia ompelemaan ja tehdä cosplay-asun Mad Max -elokuvan Furiosasta.
Sandra Sulkanen pystyy kirjastotyössään hyödyntämään harrastustaan.
Nelli Spännäri
