Vajaat puoli vuotta sitten Salon liikuntapalveluiden päällikkönä aloittanut Jussi Yli-Renko sanoo päässeensä nopeasti kiinni työhönsä ja yllättyneensä sen monipuolisuudesta.
–Työnsarkaa riittää. Kehittämisideoita ja tarpeita on paljon, mikä tarkoittaa paitsi harkintaa myös pitkäjänteisyyttä.
Liikuntapalvelujen arki pyörii hyvin konkreettisten asioiden ympärillä: liikuntapaikkojen ylläpidossa ja kehittämisessä, tilojen hallinnassa, vuorojen pyörittämisessä ja esimerkiksi kurssitoiminnassa.
Yli-Renko korostaa liikuntapaikkojen jatkuvan kehittämisen tärkeyttä, mutta laajemmin kyse on liikkumisen mahdollisuuksien edistämisestä. Myös kilpaurheilijoiden käytössä olevat paikat, kuten jäähalli ja Salohalli, ovat osa kokonaisuutta ja palvelevat eri-ikäisiä salolaisia monipuolisesti.
Hän puhuu mielellään liikkumisen edistämisestä erityisesti silloin, kun ajattelu ulottuu liikuntapaikkoja laajemmalle.
–Kun suunnitellaan esimerkiksi päiväkotien tai koulujen pihoja, voidaan samalla miettiä liikkumista edistäviä ratkaisuja.
Sama ajattelu ulottuu arkipäiväisiin valintoihin, kuten siihen, millä kulkuvälineellä ihminen liikkuu kaupungilla.
–Liikkumista on hyvä tarkastella liikuntapaikkoja laajempana kokonaisuutena – liikuntaolosuhteina, jotka kattavat koko kaupungin.
Ihmiset eivät liiku vain halleissa, kentillä tai urheilupuistossa. Arkiaktiivisuus syntyy työ- ja koulumatkoilla, pihoilla, asuinalueilla, puistoissa ja kulkureiteillä.
–Kun ihminen astuu ovesta ulos, ratkaisevaa on, millainen ympäristö häntä vastassa on ja millaisia valintoja se ohjaa tekemään.
Siksi liikunnan edistäminen ei hänen mukaansa ole vain liikuntapalveluiden asia, vaan liittyy myös kaupunkisuunnitteluun, rakentamiseen ja arjen ympäristöihin.
Aktiivisena liikkujana ja ulkoilmaihmisenä Yli-Renko tietää, että Salon sijainti meren äärellä maan lounaiskulmassa on haastava talviliikunnalle. Tänä talvena pakkasta on piisannut, mutta luonnonlunta on ollut vähän.
Hiihtäminen on erinomainen koko perheen liikuntamuoto, ja sen mahdollisuuksien turvaamista on hyvä pohtia myös terveysliikunnan näkökulmasta.
–On hyvä, jos mahdollisimman moni pääsee liikkumaan myös talviaikaan ilman erityisiä järjestelyjä tai vuoroja. Hiihto on matalan kynnyksen liikuntaa.
Talviolosuhteiden parantaminen liittyy laajemmin luontoliikunnan kehittämiseen. Salossa on laadittu luontoliikuntasuunnitelma ja työtä jatketaan.
–Luontoreitit, latupohjat ja laavut tarjoavat mahdollisuuden liikkua ilman varauksia ja vuoroja.
Myös liikuntapaikkoja tulisi voida käyttää silloin, kun ne ovat vapaana. Rajoituksia voi olla esimerkiksi turvallisuuden tai kunnossapidon vuoksi, mutta niistä pitää viestiä selkeästi. Salossa ladut merkitään käytettäviksi silloin, kun lumen määrä ja kunnossapito sen sallivat.
Esimerkiksi paljon toivottujen retkiluistelualueiden kohdalla on muistettava turvallisuus ja vastuukysymykset.
Urheilupuisto oli yksi syy hakea tehtävään
Maailman parhaaksikin kehuttu Sauli Niinistön Urheilupuisto oli Yli-Rengon mukaan yksi syy hakea liikuntapalvelupäällikön tehtävää.
Hän muistuttaa, että urheilupuiston kaltaisen kokonaisuuden kehittäminen on koko kaupungin asia. Tavoitteena on lähiaikoina päivittää aiemmin tehtyä liikuntaolosuhteiden kehittämistyötä.
Hän ei lupaa pitkään toivotun maauimalan rakentamista, mutta uskoo sen pysyvän mukana seuraavassakin suunnitelmassa.
–Vesielementti olisi luonteva lisä kokonaisuuteen, mutta toteutus vaatii laajaa sitoutumista.
Yli-Renko siirtyi Saloon Puolustusvoimista, jossa hän työskenteli Maanpuolustuskorkeakoulun liikuntapäällikkönä. Vaikka kyse oli sotilasvirasta, siirtyminen kuntapuolelle ei ollut valtava hyppy.
–Johtamisen peruselementit eivät ole juuri muuttuneet. Molemmat ovat julkisen sektorin organisaatioita, ja esimerkiksi valmistelun ja päätöksenteon rytmissä on paljon samaa.
Suurin ero liittyy tehtävän laajuuteen ja yhteistyötahojen määrään.
Yli-Renkolla on sekä sotatieteiden että liikuntatieteiden maisterin tutkinnot. Pro gradussaan hän tutki kuntien liikuntajohtajien tehtäväkenttää muuttuvassa toimintaympäristössä.
Nyt hän sanoo olevansa keskellä juuri tätä kenttää: kunnissa tehdään suurin osa suomalaisesta liikuntatyöstä, ja kehitettävää riittää.
Puolen vuoden jälkeen hän kertoo viihtyvänsä Salossa erinomaisesti.
–Työ on haastavaa ja vaiherikasta. Yhteydenottoja tulee paljon, ja ne koskevat usein olosuhteita: mitä pitäisi korjata, mitä kehittää ja mihin satsata.
Myös hänen perheensä on viihtynyt kaupungissa.
Yli-Renko onnitteli palkittuja
Tuore liikuntapalvelupäällikkö esittäytyi viime viikolla Salon kulttuurin ja urheilun aktiivisille tekijöille kaupungin järjestämässä palkitsemisjuhlassa.
–Tiesin tänne tullessani Salon olevan erittäin monipuolinen liikunta- ja kulttuurikaupunki. Monipuolisuus teki vaikutuksen jo ennakkoon, ja vielä suuremman vaikutuksen se on tehnyt, kun olen viiden kuukauden aikana päässyt tutustumaan kokonaisuuteen pintaa syvemmältä.
Hän muistutti, että Salo on strategiassaan määritellyt liikunnan ja kulttuurin kokonaisuudeksi, johon halutaan panostaa myös jatkossa.
–Vaikka kaupunki pyrkii luomaan edellytyksiä liikunnalle ja kulttuurille, tosiasia on se, että suurimman työn teette te, jotka intohimoisesti ja tavoitteellisesti kehitätte ja haastatte itseänne päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, Yli-Renko kiitti palkittavia.
Pekka Mäenpää
