Miltä suomalainen maaseutumatkailu näyttää kymmenen vuoden kuluttua.
Sitä ja monta muuta matkailuun liittyvää asiaa pohdittiin Lehmirannassa viime viikolla.
Salossa järjestetty 50. valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien ja kehittäjien seminaari kokosi alan toimijoita pohtimaan maaseutumatkailun tulevaisuutta.
Tapahtumassa haettiin suuntaa siihen, miltä suomalainen maaseutumatkailu näyttää kymmenen vuoden kuluttua.
Yrityssalon matkailun projektipäällikkö Tiina Backman, MTK:n maaseutumatkailun asiantuntija Kimmo Aalto sekä Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n puheenjohtaja Kirsi Ilola-Ollikka avasivat seminaarin antia.
Backmanin mukaan seminaarikeskusteluissa nousi vahvasti esiin muutos matkailijan tarpeissa.
–Luonto on nyt luksusta. Kaupungeissa asuvat ihmiset ovat uupuneita ja etsivät rauhaa, puhdasta ilmaa ja merkityksellisiä kokemuksia. Matkailija haluaa olla osa paikkaa, ei vain käydä siellä, Backman sanoi.
Hänen mukaansa Salo on tässä kehityksessä poikkeuksellisen hyvässä asemassa.
–Olemme kahden suuren kaupungin välissä ja silti käytännössä kokonaan maaseutua. Meillä on valtava potentiaali tarjota juuri niitä elämyksiä, joita nyt haetaan.
MTK:n Kimmo Aalto muistutti, että alan rakenne on edelleen hyvin pienyritysvaltainen.
–Maaseutumatkailuyritykset ovat pääosin mikro- ja perheyrityksiä. Silti kasvuhalukkuutta löytyy: noin viidennes hakee aktiivisesti kasvua ja valtaosa kasvaa mahdollisuuksien mukaan.
Hänen mukaansa kasvua on viime vuosina haettu erityisesti uusien palveluiden kehittämisellä, digikanavien hyödyntämisellä ja aktiivisella myyntityöllä.
–Potentiaalia on paljon, mutta kehittämistäkin riittää. Digitaalinen näkyvyys ja tuotteistaminen ovat edelleen monelle haaste.
Ilola-Ollikka korosti seminaarin merkitystä yhteisen suunnan rakentajana.
–Tärkeintä on, että meillä on näkemystä tulevaisuudesta ja että alalle saadaan myös uusia, nuoria yrittäjiä. Yhteisöllisyys ja yhteistyö ovat koko alan selkäranka, hän sanoi.
Hän nosti esiin myös digitalisaation haasteet.
–Monelle pienelle yrittäjälle digitaalisuus ja tekoäly ovat vielä vieraita. Aika ja osaaminen eivät aina riitä, vaikka tiedetään, että nämä ovat tulevaisuudessa välttämättömiä.
Backmanin mukaan juuri digitalisaatio on yksi keskeisistä pullonkauloista.
–Jos yrityksellä ei ole digitaalista jalanjälkeä, sitä ei käytännössä ole olemassa asiakkaalle. Monikanavainen näkyvyys on elinehto kasvulle.
Seminaarissa puhuttiin myös matkailun merkityksellisyydestä ja siitä kuinka moni haluaa jättää positiivisen jäljen kohteeseen.
–Se voi olla vaikka osallistumista paikallisiin talkoisiin tai luonnon hoitoon. Matkailusta tulee vuorovaikutteista, ei vain kuluttamista, Backman kuvasi.
Toinen selkeä kehityssuunta on työn ja vapaa-ajan yhdistyminen.
–Monipaikkaisuus ja etätyö mahdollistavat pidemmät vierailut. Se on iso mahdollisuus myös Salon kaltaisille alueille.
Vaikka Lapin kaltaisia matkailun ylikuormitusilmiöitä ei Salossa vielä nähdä, asia tiedostetaan.
–Tällä hetkellä meillä on enemmän kasvun mahdollisuuksia kuin ongelmia. Mutta kehitystä pitää seurata ja ohjata.
Saloon kokoontuneille oli selvää, ettei maaseutumatkailun tulevaisuus synny itsestään. Sitä rakennetaan joka päivä ja se vaatii yhteistyötä ja rohkeutta kokeilla ja hyödyntää uusia mahdollisuuksia
Pekka Mäenpää
