Rakentamisen tilanne Salossa on tällä hetkellä vaisu, erityisesti asuntotuotannon osalta.
Näin sanoo Salon kaupungin maankäyttöjohtaja Raimo Inkinen, jonka mukaan asuntojen uudisrakentamisen lama koskee koko Suomea.
–Salossa se näkyy erityisen selvästi, Inkinen sanoo.
Inkisen mukaan omakotitaloja rakennettiin Saloon viime vuonna vain noin tusinan verran.
Sen sijaan korjausrakentamista tehdään kaupungissa kohtalaisesti, ja purkutyöt ovat nousseet merkittävään rooliin.
–Karrikoiden voisi sanoa, että purkutyömaa on tällä hetkellä yleisin työmaa Salossa.
Rakentamista on kuitenkin vireillä myös uusien hankkeiden kautta. Esimerkiksi rivitalohankkeita on Inkisen mukaan luvitusvaiheessa, ja Isohärjänmäkeen on tulossa uusi vuokrakerrostalo.
–Lisäksi alueelle on suunnitteilla jo kaksi seuraavaa vuokrataloa.
Vaikka yksityinen rakentaminen on vähäistä, kaupunki on Inkisen mukaan aktiivinen omissa investoinneissaan.
–Kaupunki rakentaa jatkuvasti infraa, kuten katuja, puistoja ja siltoja.
Lisäksi kaupungin omiin hankkeisiin kuuluvat muun muassa koulut, päiväkodit, jäähalli ja jalkapallohalli. Hoivarakentamisessa hyödynnetään kaupungin Y‑tontteja, ja erilaisia hankkeita liittyy myös yritysten laajentumis- ja muutostarpeisiin.
Salossa on tehty viime vuosina useita merkittäviä rakennushankkeita, kuten seurakuntatalo, sairaalan lisärakennukset ja poliisitalo. Lisäksi pohdinnassa on datakeskuksiin, uusiutuvaan energiaan ja sähkövarastoihin liittyviä kokonaisuuksia.
Inkinen näkee Länsiratahankkeen tärkeänä Salolle.
–Ratahankkeen arvioidaan parantavan työssäkäynnin edellytyksiä Turun ja pääkaupunkiseudun suuntaan sekä tukevan työvoiman saatavuutta Salossa.
Samalla asemanseudun maankäyttöön liittyy merkittävää tulevaisuuden potentiaalia. Inkisen mukaan rautatieaseman ja Astrum-keskuksen välinen vyöhyke mahdollistaa merkittävän rakentamisen 2030–2040‑luvuilla.
Alustavien tarkastelujen mukaan alueelle voisi sijoittua jopa 80 000 kerrosneliömetriä asuinrakentamista ja 46 500 kerrosneliömetriä työpaikkarakentamista. Tämä tarkoittaisi noin tuhatta uutta asukasta ja 500 työpaikkaa.
Inkisen mukaan ratahanke parantaa investointien ennustettavuutta ja voi nostaa kiinteistöjen arvoa koko keskustan alueella.
Kaupungin kaavoituksessa on Inkisen mukaan merkittäviä mahdollisuuksia lisärakentamiseen.
Keskustan osayleiskaava mahdollistaa kodin vähintään 2 000 uudelle asukkaalle Salon keskustassa.
–Lisäksi asemakaavamuutoksilla pyritään lisäämään asumista keskustaan ja hyödyntämään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia kysynnän kasvaessa.
Rakentamispotentiaalia nähdään myös keskustan ulkopuolella. Lähiliikenteen kehittäminen voisi Inkisen mukaan tuoda uutta rakentamista esimerkiksi Hajalaan, Halikkoon, Muurlaan, Suomusjärvelle ja Lahnajärvelle.
Kaupungilla on tällä hetkellä laaja tonttitarjonta sekä asumiseen että yritystoimintaan.
Salossa on yli 300 vapaasti varattavaa asuntotonttia eri puolilla kaupunkia, niin keskustan läheisyydessä kuin entisten kuntien taajamissa.
Yrityksille on tarjolla tontteja muun muassa keskustan tuntumassa, E18‑moottoritien varrella sekä teollisuusalueilla.
–Salosta saa omakotitalon samaan hintaan kuin Helsingistä yksiön. Asuminen on väljää, eläminen edullista ja välimatkat lyhyet, Inkinen sanoo.
Ollikkalaan väljä ja omaleimainen asuinalue
Salossa Ollikkalaan suunniteltu asuntomessualue rakentuu maankäyttöjohtaja Raimo Inkisen mukaan omannäköisekseen alueelle rakentavien ja sinne muuttavien perheiden toimesta.
Alueen kaavoitus on tehty tarkoituksella väljäksi.
–Kaava mahdollistaa sen, että voi rakentaa yhteen tai kahteen kerrokseen. Kaikkea ei ole määritelty tarkasti, vaan halutaan, että alueesta tulee ilmeeltään vaihteleva.
Ollikkalaan on suunnitteilla pihakatuja ja puistorakentamista. Tontit sijoittuvat ennalta määriteltyihin paikkoihin, mutta yksittäisten talojen suunnittelu jää rakentajien vastuulle.
–Rakentajat palkkaavat käytännössä suunnittelijan, joka voi olla talotehtaan edustaja tai erillinen arkkitehti.
Alue kuuluu kaukolämpöverkkoon, ja kaikki tontit ovat liitettävissä siihen.
–Sitä ei ole pakko ottaa, mutta se on käytännössä järkevin ratkaisu, koska maalämpö ei pohjaolosuhteiden vuoksi oikein sovellu alueelle.
Ollikkalaa on kehitetty jo ennen asuntomessusuunnitelmia. Alueelta purettiin yksi huonokuntoinen omakotitalo noin kolme vuotta sitten, ja kolmen vuokrakerrostalon purkaminen on suunnitteilla lähiaikoina.
–En minä aikanaan suunniteltaessa tiennyt, että tästä tulee mahdollinen asuntomessualue, Inkinen naurahtaa.
Asuntomessut eivät siis ole yksin Ollikkalan kehittämisen moottori. Moottoritien liittymän läheisyydessä Salonjoen rantamaisemissa sijaitseva alue on itsessään vetovoimatekijä. Ollikkalassa asuu tyytyväisiä ihmisiä.
–Kaavatyö ja puistorakentaminen eivät mene hukkaan, vaikka messuja ei tulisikaan. Jos kysyntää ei ole nyt, sitä on myöhemmin.
Inkinen arvioi, että keskustan läheisille tonteille on patoutunutta kysyntää, erityisesti varttuneemmassa väestössä.
–Jos ihmiset haluavat asua keskustan tuntumassa eikä tarjontaa ole, he voivat lähteä muualle. Se on elinvoimakysymys.
Inkisen mukaan asuntomessut ovat kaupungille myös markkinointihanke.
–Tontteja pitää joka tapauksessa markkinoida. Samalla kerrotaan kaupungista positiivisia asioita ja muistutetaan, että Salo on edelleen olemassa täällä kasvukolmion keskellä.
Rakentamisen yleinen tilanne näkyy kuitenkin laajemminkin. Esimerkiksi Siuntion vuoden 2027 asuntomessutontteja markkinoidaan edelleen aktiivisesti.
Salossa tonttihaun ensimmäinen hakukierros kestää huhtikuun ajan.
Raimo Inkinen kaipaa positiivista rohkeutta
Vuodesta 2022 Salossa työskennellyt maankäyttöjohtaja Raimo Inkinen sanoo viihtyneensä työssään ja kaupungissa.
Koti on ollut jo useamman vuoden ajan sekä Espoossa että Salossa. Salossa asunto löytyy pääkadun varrelta, läheltä palveluja.
–Olen tykännyt työn sisällöstä, työkavereista ja kaupungin johdosta. Täällä on osaavia ja täyspäisiä ihmisiä tekemässä näitä hommia. Ja kyllä minä pidän myös Salosta ja salolaisista, Inkinen pohdiskelee rauhalliseen tapaansa.
Saloa hän pitää välittömänä ja hyvänä ympäristönä, mutta aina on myös mahdollisuuksia parempaan.
–Ripaus positiivista rohkeutta olisi ehkä se toive. Sitä kyllä tarvitaan, samoin tulevaisuuden uskoa.
Hänen mukaansa Salon lähtökohdat ovat kuitenkin kunnossa.
–Kyllähän Salolla on hyvät edellytykset. Meillä on turvallinen yhteiskunta ja homma pelaa. Ei ole mitään syytä synkkyyteen.
Pääkaupunkiseudulta muuttaneena hän näkee kaupungin monipuolisuuden ehkä paremmin kuin syntyperäinen salolainen.
–Täällä on upeaa merenrantaa ja järviseutua, hienoa luontoa, kulttuurikohteita ja matkailupaikkoja. On kartanohistoriaa ja monenlaista muuta. Lisäksi keskusta on tiivis ja kompakti, ja palvelut ovat hyvät. Edellytykset ovat todella hyvät.
Mahdollisuuksia kasvuun on edelleen, vaikka maailmantilanne ei juuri nyt ole siihen paras moottori. Kysyttäessä Inkinen pohtii Kaarinan kasvun ja osin myös Paimion vetovoiman syitä verrattuna Saloon. Yksi vaikuttava tekijä on todennäköisesti Turun seudun joukkoliikenteen Fölin palvelujen ulottuminen kummankin kunnan alueelle.
Voisiko Salo olla mukana laajemmassa joukkoliikenneyhteistyössä?
–Kyllä se keskustelu varmasti avataan jossain vaiheessa. Yksi vaihtoehto voisi olla liittyminen Föliin. Se voisi olla pitkäaikainen ja järkevä ratkaisu.
Hän arvioi, että yhteistyölle ei välttämättä ole varsinaista vastustusta, mutta kustannukset ovat yksi ratkaiseva tekijä.
–Joukkoliikenteen kehittäminen vaatii resursseja ja suunnittelua. Meillä on onneksi hyvät työntekijät tällä hetkellä, mutta kyse on pitkäjänteisestä työstä.
Inkinen korostaa myös raideliikenteen merkitystä.
–Sen rinnalle pitäisi saada lähijunaliikennettä. Vaikka auto on täällä perusratkaisu, jo se, että perhe pärjäisi yhdellä autolla kahden sijaan, olisi askel eteenpäin.
Inkisen pohdintaa tukee monipuolinen ura kuntasektorin ja infrastruktuurin parissa.
–Olen ollut konsulttialalla toimitusjohtajana ja kuntayhtymän johtajana. Johdin aikanaan YTV:tä, jossa joukkoliikenne oli keskeinen osa. Myöhemmin syntyivät HSY ja HSL, jolloin vastuulleni tulivat myös vesihuollon tehtävät.
Hän kertoo kuntayhteistyön ja seudullisten kysymysten olleen pitkään keskeinen osa työtään.
–Tekninen kuntasektori on ollut mielenkiinnon kohteena koko uran ajan, Inkinen sanoo.
Pekka Mäenpää
