Salon ensimmäinen auto oli Ford. Sen hankki vuonna 1910 kauppias Frans Virtanen.
Tämän historiallisen hetken jälkeen niin autoja kuin automerkkejä on huristellut kaupungin kaduilla monia monituisia. Auto, joka aikoinaan näyttäytyi ihmeellisenä ja elämää mullistavana keksintönä, vakiintui ajan myötä osaksi modernisoituvaa Suomea tuoden mukanaan monenlaisia työpaikkoja ja ammatteja. Jopa kellosepistä saattoi tulla varhaisimpien autojen korjaajia.
Uusien työnkuvien mukana on aina syntynyt myös ammattiliittoja ja yhdistyksiä, eikä autoala ollut tässä poikkeus. Niinpä sellainen saatiin jo varhain myös Saloon, ja se nimettiin kuvaavasti Salon Seudun Autoteknilliseksi Yhdistykseksi.
Ja teknilliselle osaamiselle oli totisesti tarvetta – vanhan aikakauden autot olivat heikkorakenteisia, ja ne tarvitsivat usein huoltoa. Omanlaistaan haastetta alkoi 1950‑luvulle tultaessa tuoda myös se, että monipuolistuvat automerkit ja ‑mallit alkoivat vaatia korjaajalta yhä enemmän osaamista.
Salon Seudun Autoteknillinen Yhdistys eli SSATY halusi edesauttaa paikallisesti näiden pulmien ratkaisua – eli yhdistää ihmisiä, koulutusta ja autoalan ammattitaitoa.
Nyt, yli 70 vuotta myöhemmin, SSATY on yhä olemassa. Virkistystoiminta sekä yhteisöllisyyden tuominen niin arkeen kuin työkentälle ovat edelleen yhdistyksen toiminnassa avainasemissa.
Autoalan kaikkien eri ammattilaisten yhdistys
Yhdistyksen puheenjohtaja Tero Lehto kuvailee, että internetin muovaamassa nykymaailmassa tarve muodostaa yhteyksiä ei ole vähentynyt – päinvastoin.
–Me SSATY:ssä emme varsinaisesti itse kouluta autoalan ihmisiä, mutta meillä on laajat verkostot tahoihin, jotka tarjoavat tukea ja tietoa. Erilaisia alan kursseja sekä neuvontaa on saatavilla etenkin Suomen Autoteknillisen Liiton piirissä, johon meillä on kiinteät siteet. Yhdistyksen jäsenet ovat nimittäin myös liiton jäseniä, hän selventää.
Lehdon mukaan Suomen Autoteknillisen Liiton järjestämiin koulutuksiin pääsee salolaisena paikallisyhdistyksen jäsenenä muita edullisemmin kartuttamaan omaa ammatillista osaamistaan. Yhdistyksen kokouksissa puolestaan keskustellaan ajankohtaisista aiheista, jaetaan tietoa ja tavataan alan kutsuvieraita. Pätevöitymismahdollisuuksia siis uteliaalle mielelle riittää.
–Arkisten suhteiden merkitystä meidän tavallisten alan tekijöiden välillä ei voi aliarvioida. Olen saanut monia hyviä ystäviä SSATY:n kautta. Ja hienointa on ollut huomata se, että aina, jos on ollut jokin ongelma, on löytynyt joku, joka osaa auttaa.
Verkostoitumisessa on sekin hyvä puoli, että yhteydet ovat todella maanlaajuisia.
–Meillä on ollut tilanteita, joissa apua on löytynyt vaikkapa Rovaniemeltä, kun olemme olleet maailmalla liikenteessä.
Kauas menneeseen ulottuvista juuristaan huolimatta SSATY ei ollut Salon ensimmäinen autoalan yhdistys. Sitä edelsi 1930‑luvulla perustettu ja valtakunnallisen Autoteknikkojen Liiton alaisuudessa toiminut yhdistys, jonka toiminta kuitenkin kuihtui sotavuosien myötä.
Tämän jälkeen rauhan ajan Suomessakin on riittänyt erilaisia vuosikymmeniä, aikakausia ja talouden ailahteluita. Autot ovat muuttuneet jatkuvasti turvallisemmiksi, ja tekniikkaan on tullut mukaan enenevässä määrin automaattisia ja robotiikkaan nojautuvia ominaisuuksia – ja tämäkin alkaa olla jo tuttua ihan keskivertoautoilijalle.
Toisin sanoen muutos kuuluu autoalaan.
Silti viimeisen viidentoista vuoden aikana on nähty, että paitsi tekniikka myös myynnillinen ympäristö on muuttunut olennaisesti toisenlaiseksi kuin aiemmin.
–Sähköautot ovat yhä kalliita. Suurimmalla osalla meistä ei yksinkertaisesti ole varaa hankkia niitä, joten autojen myynnit ovat laskeneet paljon. Tämä puolestaan on siirtänyt autokauppaa suuriin yrityksiin ja ulkomaantuontiin. Pienempien toimijoiden ei ole taloudellisesti mahdollista harjoittaa maahantuontia kuten aikaisemmin.
Modernisoituva tekniikka taas luo omia vaatimuksiaan autojen korjaamiselle, Lehto pohtii.
Alan haasteista huolimatta SSATY on toiveikas ja tavoitteellinen tulevaisuuden suhteen.
–Haluamme jatkaa toimintaamme mahdollisimman pitkään tästä eteenpäin. Ja tietysti uudet jäsenet ovat erittäin tervetulleita mukaan toimintaan, jotta paikallinen yhteisöllisyys alan ammatti-ihmisten kesken voisi jatkua elinvoimaisena.
SSATY:n merkitys Salon autoalalle on kiistaton. Pitkä yhdistyshistoria on opettanut monelle sukupolvelle, että ongelmanratkaisu on harvoin yksilöpeliä tai kiinni vain omasta vaivannäöstä ja osaamisesta – suuri osa siitä on yhdessä tuumailua ja suunnittelua.
Ja ovathan autot itsessään loputtoman mielenkiintoisia kapistuksia, olivatpa kyseessä ensimmäiset ”hevosettomat kärryt” tai uusimmat Mercedes-Benzit. Niistä riittää jutun aihetta.
–Perhe-elämä ja työt vievät osuutensa, elettiinpä tätä hetkeä tai vaikkapa 1990‑lukua. Siksi välillä ajatusten irrottaminen omista päivittäisistä ympyröistä tekee hyvää. Olen ollut itse yhdistyksessä mukana jo vuosikymmeniä, ja se on antanut minulle paljon – myös silloin, kun elämässä on ollut hyvin vaikeita aikoja. Et jää yksin, vaikka työelämä olisi syystä tai toisesta tauolla.
Yhdistystoiminnassa kokoonnutaan toki jonkin yhdistävän aihepiirin äärelle, mutta lisäksi sen myötä pääsee olemaan ihminen ihmiselle, nimikkeistä ja ammateista riippumatta, Lehto miettii.
Melissa Koponen
