”Herätys!”
”Päättäjät hoi!”
”Ihmisarvoinen kohtelu!”
”Pitääkö olla huolissaan?!”
Rollaattorimarssilla kannettiin banderolleja ja huudeltiin iskulauseita, ihan niin kuin missä tahansa mielenosoituksessa – paitsi että kaikki tapahtui hyvässä hengessä ja iloisella meiningillä. Vastamielenosoittajia ei näkynyt, pikemminkin päinvastoin. Kun marssi lähti liikkeelle pitkin Horninkatua, kuului tapahtumaa seuranneiden nuorempien joukosta kommentti:
–En pysyisi edes perässä!
”Penkkejä kansalle” lukee Marja‑Liisa Klemelä‑Aallon rollaattoriin kiinnitetyssä julisteessa.
–Poikani asuu Barcelonassa, ja olin siellä hänen luonaan käymässä. Sinne on tarkoituksella rakennettu samansuuntaisia hiljaisia ja vilkkaita katuja, ja niillä hiljaisilla kaduilla on paljon penkkejä. Marketeissa on pitkiä, noin 15 metrin mittaisia tankoja, joihin voi lukita esimerkiksi pyörillä varustetun ostoskärryn. Olen yrittänyt ehdottaa vastaavaa täällä Salossakin, mutta toistaiseksi ilman tulosta.
Klemelä‑Aallon mielestä sukupuolten välinen tasa-arvo ei mielipiteiden ilmaisussa toteudu.
– Miehiä pidetään fiksuina ja asiallisina, mutta suunsa auki saava nainen on paha akka. Siteeraan tässä kohtaa Saksan rautakansleri Otto von Bismarckia: ”
Kiltit lapset eivät pyydä mitään, ja kiltit lapset eivät saa mitään.”
Leena ja Mauno Taulun varusteissa on sekä näyttäviä koristeita että painavaa sanottavaa. Mauno toimii puolisonsa omaishoitajana ja toteaa sen olevan kokopäivätyötä.
–Saimme tiedon tapahtumasta Salon Muistiyhdistyksen kautta, ja sekä koristeet että kyltti ”Luota itseesi” on askarreltu siellä. Läpi elämän ihmisen on luotettava itseensä. Yhteiskunnan turvaverkko on hyvä, mutta paljon joutuu itsekin hoitamaan asioita.
Rollaattorimarssi järjestettiin samanaikaisesti ainakin 36 paikkakunnalla.
Tapahtuman suojelija on vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, jonka kirje luettiin esiintymislavalla. Salossa marssimassa oli laskurin mukaan 281 ihmistä, mutta osa jäi odottamaan ohjelmaosuuden alkamista esiintymislavan luo. Kaiken kaikkiaan osallistujia oli siis yli kolmesataa. Tapahtumaa järjestämässä oli useita yhdistyksiä, muun muassa Eläkeliiton Salon ja Someron yhdistykset, Salon Eläkkeensaajat, Salon Muistiyhdistys ja Salon Reumayhdistys.
Salon Palvelutalosäätiön toiminnanjohtaja Anne Rantalaiho oli innostanut useamman asiakkaan mukaan tapahtumaan, ja joukosta löytyikin oikeaa reipashenkisyyttä.
–Kävin Helsingissä asuessani kaiken maailman mielenosoituksissa, ja mies häpesi silmät päästään. Olin semmoinen radikaali!
Tässä kohtaa oli helppo allekirjoittaa yhden banderollin teksti: emme ole pelkkä kuluerä, vaan voimavara.
Esiintymislavalla oli monenlaista ohjelmaa, ja esimerkiksi Salon Reumayhdistyksen rivitanssiryhmä osoitti, että tanssia voi harrastaa vaikka fyysisiä rajoitteita olisikin. Jalkapalloakin voi pelata kävellen, ja liikunnan harrastaminen on ikääntyneelle todella tärkeää.
Hieno tapahtuma muistutti, että me kaikki vanhenemme.
Elina Koskinen
