Mathildedalin ruukkikylässä järjestetään syyskuussa runotapahtuma nimeltään Runoilijoiden kevät – syyskuun versio.
Saloon ja Mathildedaliin on tulossa 45 runoilijaa ja taiteilijaa Suomesta ja ulkomailta.
Mathildedalissa asuva ranskalainen Géraldine Carrard kertoo, että kaksipäiväinen runotapahtuma on saanut inspiraationsa Ranskan Rivieralla sijaitsevasta Fayencen kylästä, jossa runoutta on jo pitkään luettu toreilla, kouluissa ja hoivakodeissa – siellä, missä ihmiset elävät arkeaan.
Suomalainen tapahtumaversio on otettu hyvin vastaan runouskentällä. Festivaali on syntynyt Mathildedalin paikallisten asukkaiden ja yritysten vahvasta talkoohengestä: taiteilijat majoittuvat kyläläisten kodeissa ja ruokailevat heidän pöydissään, ja esitykset levittäytyvät historiallisiin ruukkirakennuksiin, kahviloihin, ravintoloihin ja leipomoihin.
– Lähetimme isolle joukolle runoilijoita sähköpostia. Meillä ei ollut tarjota muuta kuin hyvää tahtoa, kotimme ja keittiömme sekä kylämme. Pyysimme heitä mukaan seikkailuun runouden äärelle, Carrard kertoo.
Hän kertoo järjestäjien yllättyneen iloisesti, kun mukaan halusi – ei seitsemän vaan 45 taiteilijaa.
– He tarjoavat vuorostaan Mathildedalille taiteensa, aikansa ja läsnäolonsa. Se on lahja.
Matkan varrella on haettu ja saatu jonkin verran tukea, jolla voidaan kattaa tapahtuman kuluja.
– Tuki jaetaan tasapuolisesti kaikkien esiintyjien kesken. Myös lipputulot suunnataan pääosin taiteilijoille.
Runoilijoiden kevät – syyskuun versio -tapahtuman teemana on vapaus – aihe, joka nykyisessä maailmantilanteessa puhuttelee syvästi niin taiteen tekijöitä kuin yleisöäkin. Festivaali toimii kansainvälisen Printemps des Poètes -verkoston alaisuudessa, mutta on räätälöity juuri Mathildedalin ainutlaatuiseen miljööhön sopivaksi.
Esiintyjäkaarti on laaja: mukana on runoilijoita pääkaupunkiseudun lisäksi muun muassa Tampereelta, Porvoosta, Kuopiosta, Turusta ja Salon seudulta sekä muualta Varsinais-Suomesta.
– He esittävät omia runojaan, keskustelevat runoudesta ja järjestävät kirjoittajatyöpajoja. Kansainvälistä ja monikielistä väriä tapahtumaan tuovat useilla eri kielillä esiintyvät runoilijat ja taiteilijat.
Kahden päivän aikana esiintyjät lukevat ja esittävät teoksiaan, vetävät 27 erilaista työpajaa ja sessiota sekä avaavat tilaa kuuntelemiselle ja keskustelulle. Osa taiteilijoista työskentelee pääasiassa tekstin parissa, kun taas toiset yhdistävät runoutta musiikkiin, tanssiin, kuvataiteeseen, valokuvaukseen, performanssiin ja improvisaatioon.
Runotapahtuma sijoittuu viiteen eri tilaan Ruukinrannassa: Kankirautavarastoon, Café Mathildedaliin, Mathildan Marinaan, Mathildankartanoon ja Kyläravintola Terhoon.
Luvassa on esityksiä, jotka käsittelevät muun muassa vapautta, luontoa, sisaruutta, anteeksiantoa, nautintoa, vastarintaa ja arkea – sekä intiimeissä että yhteisöllisissä lukutilanteissa.
Kirjoitustyöpajoja on kaikenikäisille, aina lasten mielikuvitusta ruokkivista työpajoista kokeellisiin runolaboratorioihin, kuten kirjoittamisesta performanssiin ja puhuttuun sanaan.
Runoutta yhdistetään musiikkiin ja liikkeeseen: ohjelmassa on poetiikkaa ja säveliä yhdistäviä kokonaisuuksia, runoilijoiden, muusikoiden ja tanssijoiden yhteistyötä sekä ääneen ja kehoon keskittyviä esityksiä.
– Esillä on myös visuaalista ja valokuvarunoutta – näyttelyitä ja työpajoja, joissa runous levittäytyy Mathildedalin entisiin teollisuustiloihin myös kuvallisessa muodossa.
Paneelikeskusteluissa puhutaan runouden vapaudesta, runouden tulevaisuudesta sekä käännösrunoudesta ja runouden kääntämisestä kirjailijoiden ja kulttuurialan toimijoiden johdolla.
Osana puhutun sanan jatkuvasti uudistuvaa perinnettä Kyläravintola Terhossa järjestetään Open Mic -tilaisuus, jossa lavalle voi astua kuka tahansa lukemaan runojaan tai vain kuuntelemaan.
Tarkempi ohjelma-aikataulu ja täydellinen esiintyjälistaus löytyvät verkosta.
Yhden pääesiintyjän sijaan tapahtuma on rakennettu tasavertaiseksi alustaksi: kaikki taiteilijat osallistuvat yhtäläisesti ohjelmaan ja jakavat tuotot.
Salon kaupunki tukee festivaalia apurahalla. Myös Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt apurahan festivaalin järjestämiseen.
Pekka Mäenpää
