Aada ja Aino Saukkio tuovat keskiviikkoisin piristystä Salon keskustan yrityksiin.
Aada ja Aino jakavat Salonjokilaaksoa koulupäivän jälkeen Salon ydinkeskustan kahviloihin, liikkeisiin ja lounasravintoloihin, jotta asiakkaat voivat lukea lehteä halutessaan paikan päällä.
Moni lukee toki tuoreen Salonjokilaakson nykyään mieluummin älylaitteellaan pian näköislehden saavuttua sähköpostiin – usein sopivasti lounasaikaan.
– Lehden jakaminen on kivaa työtä. Saa sopivasti liikuntaa ja rahaa, tytöt kertovat.
Iloiset 15-vuotiaat siskokset kertovat pitävänsä koulussa liikunnasta ja historiasta.
– Harrastamme tennistä ja tankotanssia. Ja tykkäämme tehdä ruokaa.
Kaksostytöt viihtyvät toistensa seurassa myös Salonjokilaaksoa jaettaessa. Yrittäjät kuulemma aina ilostuvat ja kiittävät, kun lehti tuodaan sisälle.
– Mekin luetaan lehti aina kun se ilmestyy. Koska meille sanottiin, että jakajien pitää tietää mitä siellä on, tytöt nauravat.
Sanoma- ja kaupunkilehtien, kuten myös Salonjokilaakson lukeminen, on siirtynyt viimeisten vuosien aikana yhä enemmän digitaaliseksi. Myyntipäällikkö Katja Pölönen kertoo, että osittain lukemistapa on sukupolvikysymys, mutta myös iäkkäämmät ihmiset lukevat digilehteä.
– Vanhemmat tykkäävät lukea digitaalista Salonjokilaaksoa tietokoneen isolta näytöltä, nuoremmille kännykkä on väline nykyään vähän kaikkeen, Pölönen naurahtaa.
Kaupunkilehti Salonjokilaaksoa pääsee lukemaan maksutta niin paperiversiona kuin digitaalisena. Lehti jaetaan koteihin pääsääntöisesti keskiviikkoisin. Kauppojen noutopisteillä ja digitaalisella jakelulla varmistetaan se, että myös haja-asutusalueilla asuvat saavat lehden helposti luettavakseen. Myös ympäristö kiittää, kun paperia ja polttoainetta säästyy.
Pölösen mukaan Salonjokilaakson digijakelu nostaa suosiotaan joka viikko; lehden saa halutessaan sähköpostiinsa, johon se jaetaan keskiviikkoisin puolen päivän aikoihin.
– Sähköposti muistuttaa Salonjokilaakson ilmestymisestä. Lehti avautuu linkistä ja tuoreimmat jutut ja mainokset pääsee lukemaan ensimmäisten joukoissa; toki digilehti ilmestyy samaan aikaan kotisivuillamme salonjokilaakso.net, sekä Facebook-sivuillamme.
Painetulla Salonjokilaaksolla oli edellisen Kansallisen Mediatutkimuksen (KTM) mukaan 37 000 lukijaa joka viikko.
– Tutkimus on pienelle lehdelle kallis. Olimme mukana tutkimuksessa edellisen kerran 2018. Ensi vuonna (2024) osallistumme KTM-tutkimukseen siten, että myös Salonjokilaakson digitaalinen versio ja sen lukijat ovat mukana tutkimuksessa, Pölönen kertoo.
Salonjokilaakson päätoimittaja Pekka Mäenpää on toista vuotta Uutismedialiiton Kaupunkilehtijaoston jäsen ja on aitiopaikalla vaikuttamassa alan kehitykseen. Mäenpää oli toinen tämän vuoden kaupunkilehtikilpailun asiantuntijatuomareista. Ison työn tekivät myös Oulun AMK:n viestinnän opiskelijat.
Salonjokilaakson henkilökunta perkasi yhdessä kahden kuukauden aikana lähes 30 suomalaista kaupunkilehteä. Kilpailun valintakriteerejä olivat paitsi journalistinen laatu ja kiinnostavuus, myös muun muassa visuaalinen ilme ja mainonnan monipuolisuus ja houkuttelevuus.
– Pääsimme tutustumaan siihen, miten kaupunkilehteä tehdään muualla Suomessa. Isoilla konserneilla lehdet olivat luonnollisesti eri puolilla samannäköisiä; sisältö oli toki kaikilla hyvin paikallista. Pienempien kustantajien lehdet olivat Salonjokilaakson tavoin hyvin omannäköisiään.
Parasta kaupunkilehteä valittaessa suuri paino annettiin myös sähköiselle julkaisemiselle.
– Eri sähköisiä julkaisukanavia kuten verkkosivuja ja sosiaalisen median alustoja eli pääasiassa Facebookia ja Instagramia arvioitiin samalla tavalla; jotkut lehden olivat mukana myös Tiktokissa.
Arviointia tehtiin myös mobiililiittymän kautta.
– Kiinnostavaa oli nähdä, miten jotkut lehdet rikastivat sivujaan esimerkiksi videoilla ja toisaalta lukijoiden lähettämällä aineistolla. Jatkossa Salonjokilaaksossakin julkaistaan enemmän videota erilaisilta juttukeikoilta.
Salonjokilaaksossa kehitetään aktiivisesti myös lehden verkkojulkaisua. Juttujen ja mainonnan sijoittelua ja toimivuutta testataan eri tavoin.
– Meidän verkkosivumme toimii hyvin jo nyt ja käytämme sosiaalista mediaa viikoittain sisällön julkaisemiseen. Aina voi kuitenkin parantaa ja yhteistyö esimerkiksi salolaisten yhdistysten kanssa voisi tuoda uudenlaisia mahdollisuuksia ja tapoja julkaista tiisereitä ja juttuja vaikka erilaisista tapahtumista, Pölönen vinkkaa.
Salonjokilaakso