Achrénin tilan siideri syntyy käsityönä

Paula Acrénin puutarhan mehuasemalla sijaitsevassa siiderimössä valmistetaan kolmea eri siiderilaatua. – Ideana kolmen erilaisen siiderin valmistuksessa on niiden eri alkoholiprosentti. Siidereistä kaksi ovat rutikuivia ja yksi pikkuisen makeampi, Paula sanoo.

Tänä syksynä angelniemeläisen Paula Achrénin puutarhan mehuasemalla on riittänyt töitä aivan ruuhkaksi asti. Asiakkaiden omenoita vastaanottaessaan Paula on saanut kuitenkin kuulla, miten satomäärät ovat vaihdelleet suuresti.
-Toiset asiakkaat sanovat, että omenaa on tosi paljon puissa, toiset taas surevat, ettei omenaa ole, Paula sanoo.

Vuonna 1965 perustetulla Achrénin omenatarhalla on puristettu omenamehua 70-luvulta lähtien. Paula on omenanviljelijä kolmannessa polvessa, sukupolvenvaihdos tapahtui vuonna 2007. Tilan oma puutarha on kooltaan reilu seitsemän hehtaaria. Satokaudella tapahtuvan omenoiden suoramyynnin lisäksi tilan omenoista saadaan muutama tuhat litraa omenatuoremehua, jota myydään kaupoissa.
-Aloitimme omenoiden poiminnan heinäkuun lopussa ja mehunteko aloitettiin elokuun toisella viikolla. Viimeiset omenat poimitaan yleensä lokakuun puoleenväliin mennessä. Paras ajankohta omenoiden tuomiseen mehuasemalle on silloin, kun omenat ovat vielä pikkuisen raakoja. Kun omenan siemenet alkavat osittain rusehtamaan, olisi aika mehustaa ne. Mehuasemamme toimii ajanvarauksella, Paula kertoo.

Tuoremehu pastöroidaan 82 asteen lämpötilassa ja tyhjiöpakataan hanapakkauksiin.
-Omenamehua voi myös pakastaa, mutta sitä tapahtuu enää harvoin. Pastöroitu mehu on todella hyvin säilyvää. Pastörointi tuhoaa mikrobit ja bakteerit, ja hanapakkaus säilyy huoneenlämmössä avaamattomana vuoden verran. Avattu pakkaus säilyy jääkaapissa neljä viikkoa.

”Siideri on valmista keväällä, kun käki kukkuu”

Tilalla sijaitseva Pieni siideripuoti aloitti toimintansa vuonna 2019. Siiderimössä valmistetaan kolmea eri siiderilaatua.
-Ideana kolmen erilaisen siiderin valmistuksessa on niiden eri alkoholiprosentti. Siidereistä kaksi ovat rutikuivia ja yksi pikkuisen makeampi. Kaikki lähtee liikkeelle aidosta tuoremehusta ja siidereihin ei ole lisätty lainkaan vettä eikä sokeria. En yritä tehdä brittiläistä tai ranskalaista siideriä, vaan sellaista, jota suomalaisista omenoista saa tehtyä.

Siiderin makumaailma koostuu kolmesta eri asiasta, makeudesta, hapokkuudesta ja tanniineista.
-Meillä siideriin tarvittava makeus tulee Jaspi-omenasta. Seuraavaksi eniten tarvitaan hapokkuutta, sitä saadaan Raike-omenasta. Kolmanneksi tärkein on karvaus, eli tanniinit. Sitä löytyy koristeomenapuiden, kuten Erstaa-, ja Dolgo-lajikkeista.

Siiderin valmistusprosessi starttaa tuoremehun laittamisesta käymistilaan.
-Mehuun lisätään shampanjahiivaa, joka käyttää kaiken omenan sokerin hyödykseen. Käymistä jatketaan 2-3 viikkoa, jonka jälkeen mehu jätetään kirkastumaan pariksi viikoksi. Seuraavaksi on vuorossa lappoaminen, jossa puhtaus on kaiken a ja o. Kypsytystankin lämpötila on kahdeksan astetta. Mitä viileämpi ja pidempi siiderin kypsytysaika on, sitä parempi maku. Puolen vuoden kuluttua siiderin maku alkaa olla kehittynyt ja se voidaan pullottaa. Englannissa on sanonta, jonka mukaan siideri on valmista keväällä, kun käki kukkuu.

Siideristä tehdään mittauksia laboratoriotutkimuksia varten. Niistä analysoidaan juoman sokerit, hapot ja alkoholipitoisuus.
-Tämän jälkeen pääsemme pullottamaan. Kaikki työvaiheet ovat käsityönä tapahtuvia, myös pullotuslaitteiston käyttäminen. Laitteistoon laitetaan neljä pulloa kerrallaan, ja niihin kiinnitetään yksitellen korkit ja etiketit kiinni. Siideri on elävä tuote olueen verrattuna. Vuoden vanha siideri on parhaassa iässä, Paula kertoo.

Paula toteaa aidonmakuisten, kotimaisten siidereiden tulleen pikkuhiljaa ihmisten tietoisuuteen.
-Siiderit tarvitsevat kuitenkin vielä nostetta, jotta ihmiset löytävät ne. Pienet olutpanimot ovat tuotteineen lyöneet itsensä paremmin läpi ja niitä on ollut Suomessa jo pitkään, Paula sanoo.

Mehuaseman päädyssä sijaitseva Pieni siideripuoti on avoinna sopimuksen mukaan ja siiderit löytää myös muutamista lähiravintoloista, kuten Lossirannasta ja Rikalanmäeltä, sekä lisäksi muutamista kesätapahtumista ja Alkon tilausvalikoimasta.
-Siiderinvalmistus on meidän toiminnassamme hyvin pieni lisä. Toimimme paikallisesti, vuositasolla siideriä valmistetaan 2 000-3 000 litran välillä, Paula sanoo.

Maritta Määttänen

Tänä syksynä angelniemeläisen Paula Achrénin puutarhan mehuasemalla on riittänyt töitä ruuhkaksi asti. Satomäärät ovat vaihdelleet suuresti. -Toiset asiakkaat sanovat, että omenaa on tosi paljon puissa, toiset taas surevat, ettei omenaa ole, Paula sanoo. Työn touhussa kausityöntekijä Ann-Marie Niskala (vas.) ja Paula Achrén.

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: