Kaavaehdotus syntyi hyvässä yhteistyössä kaupungin ja alueen asukkaiden kesken
Pekka Mäenpää
Salossa Alhaisten kaupunginosaan rakennetaan lähivuosina uusi päivittäistavarakauppa, rivitaloja ja maksimissaan nelikerroksinen tehostetun palveluasumisen hoitoyksikkö.
Kirjolankatu-Hakastaronkatu -alueen asemakaavan muutosehdotus on parhaillaan nähtävillä kaupungintalolla.
Kaava-alueen naapurusto on tyytyväinen lopputulokseen. Alkujaan kaupunki teki alueesta kolme erilaista luonnosta, jotka sisälsivät muun muassa korkeampaa kerrostalorakentamista ja omakotitalotontteja. Lopputulema oli se, että uudet kerrostalot ja omakotitalot jäävät rakentamatta ja uusia koteja syntyy rivitaloihin ja mahdollisesti rakennettavaan palveluasumisen yksikköön
-Olemme tyytyväisiä lopputulokseen. Alhaisten alueen ilme säilyy yhtenäisenä ja matalana. Uusia rivitaloja rakennetaan purettavien rakennusten tilalle ja näkymä kirkolle ja sairaalaan säilyy, Jarmo ja Pirkko Laakso sekä Henrik Hausen ja Eeva Hallivuori sanovat.
Kaavamuutos tarkoittaa kiertoliittymän rakentamista Kirjolankadun ja Ylhäistentien risteykseen, josta tulee liittymä uuden päivittäistavarakaupan tontille.
Kaavoitusarkkitehti Virpi Elovaara on asukkaiden tavoin tyytyväinen kaavoituksen lopputulokseen. Myös vuorovaikutus alueen nykyisten asukkaiden kanssa sujui erinomaisesti ja luonnoksista saadut mielipiteet näkyvät lopullisessa kaavaehdotuksessa.
-Osa Karjalankadun varrella sijaitsevista entisten Saktan rakennuksista puretaan ja tilalle tulee rivitaloja. Oppilaitoksen 1990-luvun alussa rakennettu osa säilyy yleisten palvelurakennusten alueena, johon on mahdollista rakentaa 70-80 asuntoa eli 120 tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaa, Elovaara kertoo.
Kokonaisarvio väestömäärän lisääntymisestä alueella on noin 350 henkilöä. Määrä riippuu paljolti Y-kortteleiden toteutustavasta
Alhaisten nykyiset asukkaat olivat aktiivisesti hyvässä hengessä vaikuttamassa kaupunginosansa tulevaisuuteen. Tulevat uudet asukkaat tarkoittavat hyvää paitsi uuden kaupan myös koulun säilymisen kannalta
-Halusimme säilyttää Riihelänpuiston mahdollisimman laajana. Alue oli merkitty puistoksi voimassa olevassa kaavassa eikä ollut mitään painavaa syytä, miksi kaupungin olisi pitänyt ruveta kaavoittamaan puistoalueita asuntorakentamiseen, Jarmo Laakso ja Henrik Hausen kertovat esitellessään näkymiä puistosta ammattikorkeakoulun eli nykyisen Hermannin koulun suuntaan.
Laakso kertoo, etteivät alueen asukkaat olleet vaikuttamassa ensimmäistä kertaa.
-Tuo AMK-rakennus oli aikanaan alkuvaiheen suunnitelmissa piirretty puistoalueelle. Saimme ”työnnettyä” sen Kirjolankadun toiselle puolelle nykyiseen paikkaan, Laakso naurahtaa.
Tilava Riihelänpuisto on asukkaiden mukaan koko asuinalueen keuhkot ja sitä käytetään laajasti virkistykseen. Alueella on leikkipaikka ja urheilukenttä, joiden luonnollisena jatkeena puisto toimii.
Asukkaat ovat tyytyväisiä myös siihen, että kerrostalot jäivät lopullisesta kaavaehdotuksesta.
-Näkymät sairaalasta ja kirkolta olisivat umpeutuneet eikä ammattikorkeakoulun kiinteistön ruokalasta olisi enää näkynyt kirkko ja sairaala, vaan kerrostalojen seinät. Myös kerrostalojen pohjoispuolelle suunnitellut rivitalot olisivat jääneet ikävästi kerrostalojen varjoon ja kerrostaloista olisi suora näkymä kerrostalojen pihoihin.
Kirjolankadun varteen sijoittuva liikerakennustontti on tarkoitettu päivittäistavarakaupalle. Parhaillaan Alhaisissa toimii vanhoissa tiloissa K-market. Tontit ovat kaupungin omistuksessa ja niiden myynnistä tai vuokrauksesta käydään erikseen neuvottelut kiinnostuneiden tahojen kanssa.
Kaavoitusarkkitehti Elovaaran mukaan kaava on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden aikana.
-Mikäli kaavasta ei valiteta ja kunnallistekniikka saadaan toteutettua keväällä 2021, niin rakentaminen voisi alkaa ensi vuonna.
Alhaisten uuden asemakaavan valmisteluvaiheessa pidettiin yleisötilaisuus, johon otti osaa lähes 30 henkilöä – enimmäkseen alueen asukkaita. Tilaisuudessa esiteltiin kolme vaihtoehtoista luonnosta, joista keskusteltiin ja asukkaat saivat tuoda esiin omat mielipiteensä. Lisäksi viranomaisilta, alueen asukkailta ja muilta osallisilta saatiin kirjallista palautetta kaavaluonnoksista.
Mielipiteiden ja kaupungin omien sisäisten neuvottelujen pohjalta tehtiin nyt nähtävillä oleva kaavaehdotus.
-Pidin kaavatyössä tärkeänä vuorovaikutusta asukkaiden ja kaavoittajan välillä. Luonnosvaihtoehdot tuotiin keskusteluun ja työ eteni vaihtoehtojen kautta nyt esitettävään kaavaehdotukseen, Elovaara sanoo.
Uusi kaava tarkoittaa myös sitä, ettei alueelle tule uusia katuja. Riihelänpuistoa kehitetään mahdollisuuksien mukaan maisemapuistona ja niittyalueena, johon toteutetaan uusia jalankulkureittejä.
