Kevät on yleensä se vuodenaika, kun kodeissa aletaan järjestämään varastoja ja kotia, karsitaan ja kierrätetään käyttämättömiä tavaroita.
Vartsalassa asuva ammattijärjestäjä Marjo Hirvensalo kertoo, että ammattijärjestäjän tehtävä on auttaa asiakkaita tavaroiden järjestämisen, niiden karsimisen, yleisen järjestyksen ja ajanhallinnan suhteen, jotta asiakas saa arkeen tasapainoa. Tavoite on aina saada asiakkaalle toimiva järjestys, jota on helppo ylläpitää ja joka ei vaadi jatkossakaan suuria ponnisteluja, eikä vie suunnattoman paljon aikaa. Hirvensalon mukaan on hyvä lähteä miettimään, että mitä enemmän tavaraa säilöö, sen enemmän se teettää työtä. Yleinen hyvä sääntö tavaroiden karsimisessa on lajitella ne valmiiksi. Kierrätä, vie keräyspisteeseen tai myy kirppiksillä.
-Itse lajittelen poislaitettavat vaatteet valmiiksi muutamiin kestokasseihin vuodenaikojen mukaan, ja kirjoitan kasseihin mihin se on menossa, ja onko kyse kevät tai talvivaatteista, kertoo ammattijärjestäjä Marjo Hirvensalo.
-Toinen loistava keino esimerkiksi kodin varastotiloissa on käyttää muunneltavia hyllyjä, sillä ne antavat mahdollisuuden muokata tilankäyttöä, kun on erikokoista tavaraa ja laatikkoa. Kannattaa myös sijoittaa kannellisiin muovilaatikoihin, niin tavarat pysyvät kunnossa, eikä tule ikäviä yllätyksiä esimerkiksi kosteuden tai jyrsijöiden takia, lisää Hirvensalo
-Kolmanneksi säilytä vain tarpeellista tavaraa, mitä käytät ja tarvitset, luovu kaikesta sellaisesta mitä olet säilyttänyt varastossa vuosikausia käyttämättä niitä, lisää Hirvensalo.
Kodin järjestyksen ylläpitäminen tuntuu välillä haastavalta, eikä tiedä mistä aloittaa purkamaan epäjärjestystä. Joudutaan törmäyskurssille, jos koko kotia lähdetään järjestämään kerralla. Hirvensalo muistuttaa olemaan armollinen itselle, ja tehdä asiat pikkuhiljaa edeten seuraavaan kohteeseen.
-Paikat mitä kodissa eniten käytetään, ovat kodin haastavimmat paikat pitää kunnossa. Yleisimmät haasteet löydetään vaatehuollosta, harrastusvälineiden säilömisestä sekä eteisen ja keittiön yleisen järjestyksen hallitsemisessa, Hirvensalo sanoo.
-Pyykkihuollossa jokaisen kodin riesa on varmasti parittomat sukat. Niille on kätevä hankkia muovikori, johon ne kerätään talteen, ja ehkäpä pikkuhiljaa parittomat sukat löytävät toisensa, Hirvensalo vinkkaa.
-Tavarat, jotka seisovat vuodesta toiseen käyttämättä kaapin perällä kannattaa pakata niin sanottuun luopumislaatikkoon. Anna itsellesi aikaraja, kirjoita päivämäärä laatikon päälle ja seuraa montako kertaa oikeasti tarvitset sieltä laatikosta jotain tänä aikana. Jos et niitä kaipaa käyttöön, olet jo henkisesti valmis luopumaan niistä. Se, että olet saanut ne kaapista pois viemästä tilaa, niin todennäköisyys että otat ne uudestaan käyttöön, on aika pieni.
-Omassa kodissa olen todennut käteväksi nimikoida säilytyslaatikot ja purkit tarrakirjoittimella. Se auttaa pitämään järjestystä yllä ja helpottaa tavaran löytymistä.
-Ei kannata lähteä luomaan omaa järjestystä kotiin kiiltokuvien perusteella vaan sen perusteella, miten oma tai perheen arki toimii hyvin ja niin, että mahdollisimman vähän menee aikaa asioihin mitä ei halua tehdä, muistuttaa Hirvensalo.
Hirvensalo kehottaa miettimään haalitko turhaa tavaraa vai käytännöllisiä tavaroita. Oletko usein pohtinut mihin minä tätä tarvitsen? Lojuuko sinunkin kaapissasi käyttämättä jäänyttä sijoitettua rahaa? Muistot kun eivät elä tavarassa itsessään.
-Helposti meille kertyy vuosien varrella paljon erilaisia kippoja, mutta todellisuudessa moni niistä jää käyttämättä. Voisi pohtia, pärjäisikö kenties vähemmällä astiamäärällä, jolloin myös kaappien järjestyksen ylläpitäminen on helpompaa. Jos haluaa että tavarat ovat järjestyksessä, kannattaa mennä omaan ostokäyttäytymiseensä. Mitä enemmän ovesta tulee sisään, sen haastavammaksi järjestyksen ylläpitäminen tulee, lisää Hirvensalo.
Myös ajanhallinta on yksi suurimmista haasteista arjessa. Miten priorisoida elämä niin, ettei se mene ylisuorittamiseksi eikä hamstraa itselleen jatkuvasti liikaa menoja ja tekemistä. Mikä on oikeasti tärkeää ja voisiko siitä karsia jotain.
-Käytän itse ajastinhaastetta. Laitan parikymmentä minuuttia kelloon, ja poistan kaikki häiriötekijät ympäriltä, ja teen vain sitä asiaa mitä minun täytyy tehdä. Kun kello soi, lopetan ja pienen tauon jälkeen jatkan tarvittaessa uuden 20 minuutin setin. Tauot ovat tärkeä osa ja rytmittävät tekemistä. On kyseessä sitten suurempi järjestysprojekti, tai ajastinhaasteen avulla esimerkiksi kotitöiden tekeminen. Näin saan tehtyä ne asiat, mitä tarvitsee, ja kokemuksesta voin kertoa, että ajastin lisää tehokkuutta. Suosittelen kokeilemaan, kannustaa Hirvensalo.
Sari Tuomi
