Arboristi Juha Grönroos on saapunut Ylhäisissä Veräjänkorvankadun varrella sijaitsevan omakotitalon pihamaalle. Puutarhassa kasvaa kaksi vanhaa omenapuuta, jotka tarvitsevat leikkaamista. Grönroos kertoo huhtikuun loppupuolen olevan viimeisiä hetkiä omenapuiden leikkaamiselle keväällä.
-Omenapuulle annetaan kasvurauha ennen silmujen puhkeamista. Omenapuita voidaan leikata myös kesällä juhannuksen jälkeen aina alkusyksyyn saakka. Sama pätee myös päärynäpuille. Kirsikka- ja luumupuille sopivin leikkausajankohta on elo-syyskuussa. Jos niitä leikkaa nyt, voi niiden leikkauspintaan tulla kumivuotoa, joka heikentää puun elinvoimaa. Kaikista hedelmäpuista voi kuitenkin poistaa kuolleita eli kuivia oksia milloin tahansa. Koivun ja vaahteran leikkaaminen kannattaa myös suorittaa vasta syyskesällä mahlan vuotamisen estämiseksi, Grönroos kertoo.
Rinteeseen sijoittuvassa omakotitalossa asuu Karoliina Widenius, joka kertoo pohtineensa puolisonsa Janne Tammisen kanssa, onnistuisiko kahden omenapuun leikkaus omatoimisesti.
-Ostimme tämän vuonna 2015 rakennetun talon vuosi sitten. Samalla paikalla on ollut vuonna 1974 rakennettu talo ja omenapuut ovat ainakin niin vanhoja, ellei vanhempiakin. Toisesta omenapuusta tuli viime syksynä omenia, toisesta ei. Totesimme, että emme lähde kokeilemaan puiden leikkaamista, vaan haluamme kääntyä ammattilaisen puoleen. Löysin Juha Grönroosin googlettamalla. Hän leikkaa samalla myös meidän naapurien kanssa yhteisomistuksessa olevan tuija-aidan, Widenius kertoo.
Grönroosin mielestä omenapuita kannattaa leikata itsekin, kunhan valitsee hyvät työvälineet ja etenee leikkaamisessa rauhallisesti. Lisäksi oikea leikkaustekniikka kannattaa opetella: tappien jättämistä tulee välttää, mutta oksankaulus pitää säilyttää.
-Tässä vanhassa omenapuussa on selvästi nähtävissä, että sillä on ollut sateenvarjomainen muoto. Koska puuta ei ole leikattu muutamaan vuoteen, siinä on nyt runsaasti suoraan ylöspäin kasvavia ja aika isojakin vesiversoja. Kaikkia vesiversoja en kuitenkaan leikkaa samalla kertaa pois, sillä silloin poistuisi suhteettoman suuri osa latvuksesta kerralla. Toteutan leikkauksen harvenna ja typistä -taktiikalla. Jos saisin ensi vuonna tulla tänne uudelleen, kuten tietysti toivon, jatkaisin samalla leikkaustaktiikalla. Parin, kolmen vuoden kuluttua puu on jälleen vanhassa kuosissaan, Grönroos kuvailee.
Vaikka leikkaaminen ei olekaan ainoa asia, joka vaikuttaa omenasadon määrään, toimenpiteillä on suotuisat vaikutuksensa.
-Vaakatasossa oleviin oksiin tulee enemmän hedelmiä. Jos omenapuun oksisto on liian tiheä, siellä ei ilma kierrä ja sairaudet viihtyvät. Lisäksi valon pääsy latvuksen sisään ja alaoksiin estyy. ”Piiskoihin”, eli vesiversoihin ei tule lainkaan omenoita. Myös nuoren omenapuun leikkauksessa on hyvä poistaa kuolleet ja vahingoittuneet oksat pois vuosittain. Samoin väärään suuntaan, eli kohti puunrunkoa tai jyrkästi ylöspäin kasvavat oksat tulee poistaa. Omenapuun korkeus on makuasia, johon voidaan vaikuttaa leikkausvaiheessa. Leikkaaminen vaikuttaa paljon myös omenapuun ulkonäköön.
Grönroos on alkuperäiseltä koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Arboristiksi hän valmistui Livia ammattioppilaitoksesta vuonna 2019.
-Arboristin eli puunhoitajan ammatissa näkee työnsä jäljen ja siinä saa olla ulkoilmassa. Näin keväisin leikkaan enimmäkseen omenapuita. Teen lisäksi pensaiden ja kuusiaitojen leikkausta ja puiden kaatoa sekä tonttien ja vesakoiden raivaamista. Haasteellisessa paikassa sijaitsevien puiden kaadot kuuluvat myös palveluihini.
Grönroos työskentelee enimmäkseen Salon seudulla ja jonkin verran myös muualla, kuten Turun ja Länsi-Uudenmaan alueilla.
-Tässä työssä ”työn suola” on ihmiset eli asiakkaat. Asiakkaat ovat tosi mukavia ja heidän kanssaan on mukava jutella puista ja muista asioista. Ja tästä työstä saa myös kiitosta, mikä on tietysti aina mukava asia. Kaikki arboristin suorittamat työt, kuten puiden hoitoleikkaukset ja pihapuun poistot, oikeuttavat kotitalousvähennykseen, Grönroos muistuttaa.
Grönroos asuu Halikossa puolisonsa Sanna-Marin kanssa. Heidän pihapiirissään kasvaa myös omenapuita.
-Olen jäsenenä Suomen Puunhoidon Yhdistyksessä. Toimin edelleen myös osa-aikaisena ympäristöalan erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksessa, Grönroos kertoo.
Maritta Määttänen
