
Maatalousyrittäjä Asta Kokkinen avaa tapaamisen aluksi tuvan pöydälle kaksi vanhaa Suomen maatiloihin liittyvää kirjaa, joista löytyy merkinnät myös Saksan tilasta Perttelissä.
Isohiidentien varressa sijaitseva maatila on ollut 33-vuotiaan Astan omistuksessa viisi vuotta. Pihapiirissä on kaksi punaista puutaloa sekä navettarakennus. Asta asuu 13-vuotiaan poikansa Jasperin kanssa hirsirunkoisessa päärakennuksessa, joka on alunperin rakennettu vuonna 1850.
-Kokkisen suku osti Saksan tilan vuonna 1932, eli 90 vuotta se ollut jo suvulla. Vanhempani Päivi ja Pertti Kokkinen asuvat tuossa toisessa talossa. Tämä on isäni lapsuudenkoti. Saan vanhemmilta edelleen paljon apua. He ovat hyvässä kunnossa, sillä he ovat harrastaneet tanhuamista Revanssi-ryhmässä vuosikausia, Asta kertoo.
Asta on jatkanut vanhempiensa ammattia maatalouden parissa. Ammattitaito on karttunut maatilan töitä tekemällä sekä suorittamalla maatalousalan perustutkinnon Liviassa.
-Ammatinvalinta ei ollut aina niin selvä, mutta vähän päälle kaksikymppisenä tein kevään kylvöhommia, täytin kylvökoneen säiliötä peitatulla kauralla. Havahduin, että tämä se on, mitä haluan tehdä. Olin aikaisemmin opiskellut puusepäksi ja ollut pari vuotta töissä parissa tehtaassa, mutta se oli pimeää ja jotenkin ahdistavaa. Siinä ei ollut samaa tunnetta, kuin kylvöhommissa.
Asta luettelee monia asioita, joista hän erityisesti pitää omassa työssään.
-Tässä työssä näkee oman kädenjäljen. Työtä voi tehdä omaan tahtiin, eikä ole liikaa kiirettä. Tämä on paljon ulkohommaa ja eläinten hoitaminen on hieno asia.
Saksan tilan lypsykarja on ayshire-rotua, joka on Suomen lypsykarjaroduista toiseksi yleisin.
-Tällä hetkellä karjan pääluku on 41, nuoret ja hiehot mukaan lukien. Kuukausi sitten syntyi edellinen vasikka ja seuraava syntyy tammikuussa. Tällä tilalla on alkuvaiheista asti ollut ayshire-karjaa. Se on ollut yllättävän kestävä rotu, jonka lypsyominaisuudet ovat hyvät. Lehmät ovat nätin ruskeita. Ajatuksissani on investoida jossain vaiheessa navetan pihaton laajennukseen. Se ei tapahdu ihan lähitulevaisuudessa, Asta kertoo.
Tuvan seinällä on esillä useampikin kunniakirja. Niissä on mukana Astalle ja hänen äidilleen osoitettu, maidon puhtaudesta saatu tunnustus, joka komeilee kultaisissa kehyksissä.
Lypsykarjan jalostusarvokilpailuun liittyviä kunniakirjoja on kertynyt kaksin kappalein päättymässä olevan vuoden osalta. Asta myöntää hallitsevansa maataloudessa tarvittavat koneet ja laitteet. Saksan tilan 12 hehtaarin pelloilla hän viljelee ohraa ja kauraa. Lisäksi Asta valmistaa AIV-rehua, joka on nautakarjan säilörehua.
-Heinätyöt tehdään isoihin pyöröpaaleihin nykyään. Pikkupaaleja tehdään AIV-rehun päälle painoksi ja serkulle myös vinttiin jemmaan marsuja varten, Asta kertoo.
Maatalouden työt ja varsinkin eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen jatkuvat vuoden jokaisena päivänä. Asta kertoo Saksan tilan karjan viettäneen tänä vuonna 126 päivää laitumella. Talvella sisätiloissa pidettävä karja työllistää maatalousyrittäjää tehtävillä, jotka eivät muutu, oli sitten kyseessä arki- tai juhlapäivä.
-Aamulla menen navettaan kuudelta ja sytytän valot. Lehmät ovat sitä jo osanneet odottaa ja jos olen vähänkin myöhässä, sen saan kyllä kuulla. Ensimmäiseksi annan lehmille AIV-rehua, putsaan paikat ja vedän lannat pois. Annan karjalle myös heinää, sekä jauhoja ja kivennäistä.
Seuraavaksi laitetaan maitohuone valmiiksi.
-Aloitan tulppaamalla putkiston, jotta saan sieltä vedet pois ja asettamalla suodatinsukan, joka estää roskien pääsyn maitotankkiin. Tämän jälkeen laitan lypsykoneet valmiiksi. Juotan tässä välissä myös vasikat. Lehmien lypsämisessä menee noin 1,5 tuntia.
Lypsyn lopuksi tulpataan jälleen maitotankin putkisto, tällä kertaa maidosta. Tämän jälkeen pestään koneet ja välineet.
-Aamulypsyn jälkeen juon aamukahvit. Iltalypsy on neljältä iltapäivällä. Jaan karjalle ruoan kaksi kertaa päivässä. Illalla laitan olkipedit kaikille ja sen jälkeen lehmät käyvät nukkumaan.
Astan askareita seurailevat mielenkiinnolla talon navettakissat, jotka ovat hyvin tottuneita lehmien ääniin ja liikehdintään.
Maritta Määttänen