”Emme anna diagnooseja, vaan olemme tukemassa ja keskustelemassa”

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosastossa aktiivisesti mukana olevat Harri Leino ja Katriina Mänty rohkaisevat syöpään sairastunutta ottamaan yhteyttä yhdistykseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Haluamme olla keskustelupaikka, jonne on matala kynnys tulla, Mänty ja Leino kertovat.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosastossa aktiivisesti mukana olevat Katriina Mänty ja Harri Leino tietävät omakohtaisesti, miltä syöpädiagnoosin saaminen tuntuu. Molemmat haluavat korostaa avoimuutta ja asioiden jakamista keskustelemalla.

Syöpäyhdistys tarjoaa monipuolista neuvontaa käytännön asioissa. Moni syöpään sairastunut saapuu yhdistykseen kaavakkeiden ja hakemusten kanssa siinä vaiheessa, kun leikkaus on tehty tai hoidot ovat päällä. Mänty ja Leino rohkaisevat kuitenkin syöpään sairastunutta ottamaan yhteyttä yhdistykseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
-Haluamme olla keskustelupaikka, jonne on matala kynnys tulla. Sairastumishetkellä ihminen tuntee turvattomuutta ja kuolemanpelkoa. Meidän tehtävämme on olla puolittamassa taakkaa, stressiä ja pelkoa, jota syöpä aiheuttaa. Olemme toivon asialla, Mänty ja Leino kertovat.

Yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2019 toiminut Mänty sairastui rintasyöpään vuonna 2000.

Syöpäyhdistyksen toimintaan hän tuli mukaan vuonna 2003, jolloin hän oli mukana perustamassa Salon seudun paikallisosaston neuvonta-asemaa, josta saa tietoa korvausten hakemisesta, jäsenyydestä ja sopeutumiskursseista. Neuvonta-asemalle voi tulla keskustelemaan syöpään liittyvistä asioista myös läheisen kanssa.
-Meitä on tässä työssä mukana kolme hoitajaa. Jokaisella on vastaanottoaikaa pari tuntia viikossa. Emme anna diagnooseja, vaan olemme tukemassa ja keskustelemassa. Haluan itse olla esimerkkinä siitä, että olen selvinnyt sairaudestani, Mänty sanoo.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosaston taloudesta ja kirjanpidosta huolehtiva Leino kertoo olevansa sosiaalinen henkilö, jolle ihmisten kanssa toimeen tuleminen ja
vertaistukihenkilönä toimiminen on luontaista.
-Sairastuin mahasyöpään 11 vuotta sitten ja ihmiset, jotka tunsivat meidät, ottivat yhteyttä. Olemme olleet vaimoni kanssa syöpäyhdistyksen aktiiveja vuodesta 2018. Aikanaan työelämässä ollessani pyöritin numeroita, tein töitä pankissa ja tilintarkastajana. Yhdistystoiminnasta on tullut minulle elämäntapa, on mukava olla mukana jossain mielekkäässä, Leino sanoo.

Leino on halunnut olla jakamassa omia kokemuksiaan vertaistukihenkilön ominaisuudessa.
-Lounais-Suomen syöpäyhdistys on kouluttanut meitä vapaaehtoisia tähän työhön. Meidän ei tarvitse olla lääkäreitä tai sairaanhoitajia, vaan kuuntelijoita ja keskustelijoita sairastuneelle. Olen vuoden aikana muutaman henkilön tukena, joiden kanssa saatan esimerkiksi keskustella puhelimitse noin parin kuukauden välein. Näissä mennään aina syöpäsairaan ehdoilla. Olen yllättynyt, että hyvin nopeasti keskustelut muuttuvat yleisimmiksi, henkilön omiin tai maailmanmenoon liittyviksi aiheiksi. Me ihmiset olemme kuitenkin erilaisia, sillä tiedän sellaisiakin, jotka peittävät koko syöpään sairastumisen. He eivät kerro sairaudesta kenellekään, asia saatetaan jättää kertomatta jopa puolisolle tai lapsille. Takana voi olla pelkoa toisten ihmisten kohtaamisesta ja heidän suhtautumisestaan asiaan. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tällä tavoin kiusaa vaan enemmän itseään ja läheisiään. Somekeskustelusta on vaikea löytää oikeaa vastausta kysymyksiinsä, sillä kaikki syövät ja niiden hoito ovat erilaisia. Siinäkin mielessä meidän yhdistyksen toiminta on tärkeää, että saadaan ihminen juttelemaan ääneen sairaudestaan, Leino kertoo.

Mänty toteaa sairauden salailun taustalla olevan usein myös inhimillisen tavan.
-Saatetaan ajatella, että kun en puhu sairaudesta, sitä ei ole. Olisi kuitenkin hyvä, jos ihminen uskaltaisi tulla kertomaan asiasta meille diagnoosin saatuaan tai heti hoitojen alettua, Mänty sanoo.

Mänty ja Leino vastaanottivat joulukuun alussa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen viirit, jotka jaettiin syöväntorjuntatyössä ansioituneille henkilöille. Syöpään ja sen hoitoon liittyvien asioiden lisäksi Mänty ja Leino haluavat kiinnittää huomiota sairauden tutkimusmenetelmien jatkuvaan kehitykseen.
-Syöpätutkimus on kehittynyt huimaa vauhtia, samoin hoitomenetelmät. Hoito-odote ja eliniän ennusteet ovat kasvaneet ja syöpä myös löydetään usein entistä aiemmin. Haluamme muistuttaa myös luomitarkastuksista, joita tekee Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen neuvontahoitaja ajanvarauksella yhdistyksemme tiloissa Helsingintiellä.

Maritta Määttänen

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: