
Salolainen Finnfoam rakentaa Uuteenkaupunkiin biopolymeeritehtaan, jossa pilotoidaan biomuovin valmistusta teollisessa mittakaavassa. Neljän yrityksen yhteistyönä kehitetyn prosessin avulla ruoka- ja rehutuotannon sivuvirroista voidaan valmistaa kompostoituvaa biomuovia.
Finnfoam, Brightplus, VTT ja Nordic Soya ovat tutkineet soijan jalostuksen sivuvirtana syntyvän soijamelassin mahdollisuuksia tulevaisuuden raaka-aineena. Osittain Business Finlandin rahoittama tutkimusprojekti kesti neljä vuotta.
Finnfoamin toimitusjohtaja Henri Nieminen kertoo, että yhteistyöprojektin tuloksena syntyneen -innovaation avulla soijantuotannon sivuvirroista voidaan valmistaa ekologista maitohappopolymeeriä.
– Näin voidaan tarjota ensimmäisenä maailmassa kestävämpi vaihtoehto myös sokerista ja maissista tuotetulle maitohappopolymeerille eli PLA:lle, joissa käytetään neitseellisiä raaka-aineita eli viljellään biomuovin, ei ruoan tuotantoa varten.
Ruoaksi kelpaamaton soijamelassi on aiemmin hävitetty polttamalla. Biomateriaalien valmistaminen ruoantuotannon sivuvirroista parantaa myös tuotannon kannattavuutta.
Nordic Soya Oy käyttää Uudenkaupungin tehtaassaan Euroopassa viljeltyä soijaa. Sen jalostusprosessissa tähteeksi jäävää soijamelassia on käytetty tutkimuksen raaka-aineena. Kotimainen innovaatio yhdistää täysin uudella tavalla synteettistä biologiaa, kemiaa ja materiaaliteknologiaa.
– Projekti on sekä erinomainen esimerkki siitä, mitä teollisen biotekniikan osaamisen avulla voidaan saavuttaa. Tehtävä on vaatinut merkittäviä teknologisia ponnistuksia prosessin eri vaiheissa. Siinä on hyödynnetty erityisesti VTT:n osaamista synteettisessä biologiassa, mikrobien muokkauksessa ja bioprosessien optimoinnissa, VTT:n strategiajohtaja Tiina Nakari-Setälä kertoo.
Kotimaista, eettisesti kehitettyä bioraaka-aineen kehitys- ja tuotantokonseptia voidaan laajentaa jatkossa uusille markkinoille, missä soijapapua jalostetaan ruoka- ja rehutuotantoon. Soijan jalostuksen tähteistä tuotettavalla biomuovilla onkin valtava potentiaali kiertotalouden skaalattavana vientituotteena: Globaalisti soijan tuotannosta yli jäävällä tähteillä voitaisiin tuottaa vuositasolla noin 22 miljoonaa tonnia biomuovia.
Lääketieteellisistäkin sovelluksista tunnettu biomuovi soveltuu erinomaisesti myös erilaisten kompostoituvien pakkausten valmistukseen sekä esimerkiksi filamentiksi 3D-tulostimiin.
– Finnfoam aikoo ryhtyä hyödyntämään uutta biomuovia rakennusten lämmöneristeiden tuotannossa. Niiden ekologisuutta lisää se, että lämmöneristeet toimivat myös hiilinieluina ja auttavat näin pienentämään rakennusten hiilijalanjälkeä.
Pilottitehdas tullaan rakentamaan 2021–2022 aikana.
– Täysmittakaavan tehdas suunnitellaan käyttöönotettavaksi vuoden 2023 loppuun mennessä. Pilottitehdas tukee toteutuessaan merkittävästi Suomen kestävän kehityksen ekosysteemiä ja tulevaisuuden työpaikkojen syntymistä.
Finnfoam Oy jakautui vuoden 2021 alussa kahdeksi yritykseksi, joista FF-Future keskittyy tulevaisuuden ratkaisuihin. Nyt käynnistettävä pilottitehdashanke on FF-Futuren ensimmäinen suuri investointi.
– Suomella on loistavat mahdollisuudet ryhtyä biomateriaalien edelläkävijäksi, mutta tämä edellyttää, että kotimaassa on resursseja testata tuotantoprosessin skaalausta. Haluamme olla mukana rakentamassa alan kotimaiselle ekosysteemille konkreettisia resursseja, ja etsimme mukaan toimijoita, joilla on kiinnostus rakentaa kotimaista biomateriaalituotantoa ja kaupallistaa sitä globaaleille markkinoille, Nieminen sanoo.
Projektin koordinoinnista vastannut Brightplus Oy tuottaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa uusia vihreän kemian innovaatioita, joita pilottitehtaassa voi testata.
Hankkeen alullepanijana toiminut Henri Nieminen kiittää projektin teknisestä onnistumisesta Brightplussaa ja VTT:tä, jotka ovat kehittäneet tuhansista läpikäydyistä vaihtoehdoista toimivan konseptin sekä Business Finlandia, jonka taloudellinen tuki on ollut elinehto projektin onnistumiselle.