
Tupurissa asuvan 14-vuotiaan Alisa Derkachin maalaustaiteen tekeminen aktivoitui ensimmäisen etäkoulujakson aikana vuonna 2020. Hermannin koulun kahdeksannella luokalla opiskeleva Alisa aloitti toteuttamaan yhteistä maalausideaa ystävänsä kanssa.
-Me haluttiin saada rytmiä etäkoulupäivään. Puhuimme videopuheluita ja mietittiin, mitä tehtäisiin. Päätettiin aloittaa maalaamaan. Piirtäminen on ollut aina mielestäni hauskaa, mutta lopputulokset eivät ole olleet niin erityisen hyviä. Kokeilin ensin vesivärejä, mutta niillä maalaaminen oli liian haasteellista. Pyysin äitiäni ostamaan akryylivärejä. Niillä on mukava maalata. Maalauksissani on aina useita kerroksia, Alisa kertoo.
Alisan maalauksia alkoikin syntymään runsaasti, ja vajaa kahden vuoden aikana ne ovat löytäneet tiensä niin sukulaisten, ystävien kuin tuntemattomienkin koteihin.
-Yhdellä kaverillani on koko huone täynnä minun maalauksia. Toinen kaverini, jonka olen tuntenut vasta vähän aikaa, halusi itselleen kaksi melko isoa maalausta. Hermannin koulun matematiikan luokassa on myös yksi maalaukseni. Halusin maalata sen opettaja Marjaana Hoikkalan läksiäisiin. Moni tuttava on myös halunnut antaa esimerkiksi synttärilahjaksi maalaamani taulun, Alisa sanoo.
Alisa etsi ja kopioi alussa maalausaiheita Pinterestistä. Hänen oma tyylinsä ja maalausten aihealueet ovat varmistuneet kaiken aikaa.
-Selaan edelleen välillä Pinterestiä ja saan sieltä ideoita tauluihin. Olen maalannut kukkia kauan aikaa. Fantasiamaailma, taistelumiekat ja kaikki siihen liittyvä kiinnostaa minua. Maalaukseni ovat usein abstrakteja. Idea maalaukseen voi syntyä esimerkiksi kirjasta, jota luen. Haluan maalata paljon, isosti ja värikkäästi, Alisa kuvailee.
Alisan äiti Marina ja isä Andrey muuttivat Venäjältä Suomeen yli 20 vuotta sitten. Alisalla on 19-vuotias isosisko Valeria. Kotona puhutaan sekä suomea että venäjää. Alisa saa taideopetusta Espoossa venäjänkieliseltä taidemaalarilta Katerina Godesilta.
-Olen käynyt Katarinan luona kahden vuoden ajan. Hän on opettanut minulle maalaustekniikkaa ja monia muita asioita, kuten maalausten realismia. Taideopetus kestää noin kolmisen tuntia kerralla. Äiti vie minut Espooseen autolla.
Alisa on huomannut maalaustensa tuovan esiin häntä itseään persoonana, hänen ajatuksiaan ja tunteitaan.
-Itseään ei voi pakottaa maalaamaan, sitä on haluttava. Maalaamiseen vaikuttavat myös tapahtumat ja tunteet. Iso ilo ja toisaalta myös suru saavat minut ottamaan siveltimen käteen ja aloittamaan maalaamaan. Maalaukseni muistuttavat minua itseäni jollakin tapaa. Pidän itseäni räväkkänä persoonana. Kävelen pää pystyssä ja katson ihmisiä suoraan silmiin. Jos huomaan jonkun epäkohdan, kuten toisten kiusaamisen, olen valmis tarttumaan siihen rohkeasti. Toisaalta ihmettelen, miksi maalaaminen ja luovuus vetoavat, sillä koen olevani ajatuksiltani taktinen ja matemaattinen, Alisa nauraa.
Alisa maalaa taulunsa usein valmiiksi tiiviin yhtäjaksoisesti.
-Tauluja on todella paljon. En ole vielä pitänyt näyttelyä, mutta olisihan se ihan kiva, jos sellaisen voisi järjestää.
Tämä reipas ja avoin nuori nainen tietää jo tällä hetkellä, mikä on hänen unelma-ammattinsa.
-Se on näyttelijä. Olen harrastanut näyttelemistä kahdeksan vuotta. Olen ollut näyttelemässä Salon Näyttämön näytelmissä. Viimeiset kaksi projektia olivat lyhytelokuvia, joissa olen ollut mukana. Teatteriesitysten lisäksi olen käynyt muun muassa teatterityö- ja improkursseilla. Rakastan suuresti teatteri- ja elokuvamaailmaa, ne ovat minun unelmani, Alisa sanoo.
Maalaaminen ja näytteleminen eivät ole Alisan ainoat harrastukset. Hän kertoo kirjoittavansa myös kirjaa. Alisa ei kirjoita sitä kuitenkaan suomeksi, eikä venäjäksikään, vaan englanniksi.
-Olen kirjoittanut kirjaa nyt vuoden ajan ja siinä on 115 sivua. Kaverini auttaa minua editoimaan kirjan tekstiä. Kun kirja valmistuu, aion julkaista sen omakustanteisesti. Joku maalauksistani saattaa päätyä kirjan kansikuvaksi, Alisa pohtii.
Maritta Määttänen