Salon pääkirjaston Hilkansalissa kuullaan torstaina Aleksis Kivi 150-vuotta -esitelmällinen juhlakonsertti.
Konsertissa esiintyy Salon Musiikkiopiston laulunopettaja Maarita Luojuksen oppilaita Leena Tammiston säestämänä.
Musiikin lomassa lisensiaatti Hans Vogt kertoo Aleksis Kiven elämänvaiheista esitelmällä ”Onneakin Alexiksen elämässä.”
Laulajat tulkitsevat Aleksis Kiven runoja esittämällä muun muasssa Aapo Similän Laulun oravasta, Einojuhani Rautavaaran Sydämeni laulun ja Yrjö Kilpisen Metsämiehen laulun.
Konserttiin on vapaa pääsy.
Hans Vogt kertoo olevansa Aleksis Kiven elämän suhteen toisinajattelija.
-Kiven elämä ei ollut mielestäni lainkaan niin ankeaa kuin on väitetty. Sairausaika lopussa oli tietysti rankka, Vogt sanoo.
Aleksis Kiven menehtymisestä on kulunut 150 vuotta. Jo pian kuoleman jälkeen Kiven elämästä luotiin synkkä kuva, kun kaltoin kohtelu, köyhyys, terveys- ja alkoholiongelmat sekä lopulta mielenterveyden häiriöt väitettiin ajaneen kirjailijan tuhoon 38 vuoden iässä – vain noin 10 aktiivisen kirjailijavuoden jälkeen.
-Tämän pöyristyttävällä tavalla virheellisen Kivi-kuvan luomisen pääarkkitehti oli nuori maisteri Eliel Aspelin, Vogt sanoo.
Aspelin esitti ajatuksensa 1877 ensimmäisessä Kivestä kirjoitetussa elämäkerrassa, jonka julkaisi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
-Esitelmässä käyn läpi Aspelinin elämäkerran pahimmat virheet ja ansiot ja osoitan, miten Kivellä asumisen, talouden ja terveyden asiat olivat likimain koko ajan vähintäänkin kohtalaisen hyvällä tasolla.
Vogtin mukaan Kivelle oli oleellista, että hän sai elää vapaasti haluamallaan tavalla: asua pääosin maaseudulla, vaeltaa luonnossa, metsästää ja kalastaa.
-Kivi oli sydänjuuriaan myöten metsien luontoihminen. Jokainen julkaistu kirjallinen produktio on epäilemättä tuottanut Kivelle myös suurta sisäistä onnen tunnetta, vaikkei hän tätä juurikaan kehu.
Esitelmänsä lopussa Vogt kertoo tarkastelevansa Kiven sairastumisprosessia, joka laukesi toukokuussa 1870 paljon spekuloidulla Helsingin katastrofilla.
-Kirjeiden ja muun aineiston perusteella on mielestäni todennäköistä, että Kivi menehtyi aivokasvaimeen. Looginen selitys em. katastrofille on epileptinen kohtaus, joka aiheutui stressin, alkoholin ja oireilevan aivokasvaimen yhdistelmästä.
Kiven aikana epilepsian sanottiin johtavan mielisairauteen, mitä Kivi Vogtin näkemyksen mukaan kaiketi pelkäsi. Siksi sairaus – aivokasvaimista ei mitään tiedetty – oli ehdottomasti salattava julkisuudelta.
Aleksis Kivi 150-vuotta -esitelmällinen juhlakonsertti Hilkansali perjantaina 12. lokakuuta klo 18.30.
Salonjokilaakso