Kuusi- ja puolivuotias novascotiannoutaja, eli tolleri, Rafa tulee ovelle tervehtimään.
Ystävällisen nuuhkaisun jälkeen Rafa antaa vieraalle siunauksensa ja jatkaa omiin touhuihinsa. Kotinsa Rafa jakaa hammaslääkäri Inkeri Niemisen ja tämän Inari-tyttären kanssa.
-Inari yleensä pelkää koiria, mutta ei Rafaa. He ovat hyviä ystäviä, mutta jos en ole huomioinut Rafaa hänen mielestään tarpeeksi, koira keksii kyllä keinot saada huomiota. Hyvä keino on käydä nappaamassa Inarin leluja, Nieminen naurahtaa.
Rafa on rakas perheenjäsen, ja eläimen hyvinvointi näkyy myös Niemisen harrastuksissa. Sen lisäksi, että Nieminen laulaa Leticia-kuorossa, hän viettää aikaa metsästysporukassa.
-Koira tuli ennen metsästysharrastusta. Halusimme nimenomaan tollerin. Rotu on jalostettu linnustuskoiraksi, ja metsällä saan purettua koiran luontaisia viettejä. Lähdin Rafan kanssa metsälle kaverin pyynnöstä, kun koira oli vuoden vanha ja pian liityimme metsästysporukkaan. Aika win-win-tilanne itselleni, kun tykkään itsekin liikkua luonnossa, Nieminen summaa.
Merikulmalla Hämeenkyläntiellä, Nieminen metsästää porukalla hirviä ja peuroja.
Kaadettavat eläimet määritellään tarkkaan Suomen riistakeskuksessa. Lupien saaminen liittyy muun muassa metsästysalueiden pinta-alaan.
-Meillä on ollut vuosittain yksi hirvenkaatolupa, tänä vuonna sonnihirvelle, mutta emme me joka kerta saalista saa, Nieminen kertoo ja lisää, että ovat kuluneella kaudella saaneet yhden hirven kaadettua.
-Marraskuussa päivän viimeisessä ajossa riistalaukauksesta tulikin haavakko, eli hirvi vain haavoittui ja jatkoi matkaansa. Onneksi osuin Rafan kanssa osumapaikalle. Näytin koiralle jäljen ja maata nuuskimalla Rafa johdatti meidät hirven suuntaan. Jäljestimme hirveä 2,5 kilometriä. Ilman koiraa emme olisi sonnia löytäneet. Joskus näin maassa tipan verta, mutta en olisi jälkiä ilman Rafaa huomannut. Se oli Rafan tähtihetki, Nieminen muistelee.
-Metsästäminen on tarkoittaa meille useimmiten sitä, että kokoonnumme, kuljemme metsässä ja syömme eväitä nuotiolla.
Nieminen kokee, että vaikka lääkärin ammatti on iso osa hänen identiteettiään, metsällä pääsee hetkeksi eroon lääkärikuplastakin. Hirviporukka hitsautuu yhteen ja joukossa elää talkoohenki.
-Tämä harrastus on yhteistyötä, sillä hirven kaatoon tarvitaan jokaisen panosta. Kun eläin on kaadettu, tarvitaan ihmisiä, jotta monta sataa kiloa painava eläin saadaan kuljetettua metsästä pois. Sitten eläin pitää vielä käsitellä, Nieminen luettelee ja muistuttaa:
-Koirat kuuluvat metsästysmaailmaan, ja Rafa on hirviporukalle kullan arvoinen.
Porukalle jaetusta hirvenlihasta Nieminen tekee perusruokaa, kuten jauhelihapihvejä. Metsästäminen tarkoittaa Niemiselle siis myös eettisemmin kaadettua lihaa. Vaikka Nieminen metsästääkin, Salossa hän kaipaa kuitenkin enemmän vaihtoehtoja kasvisruokia tarjoaviin ravintoloihin.
-Olen paljasjalkainen salolainen, mutta kaipaan täällä ravintoloihin hyvää kasvisruokaa. Olen usein käynyt Turun kasvisravintoloissa.
Muitakin haaveita Niemisellä on.
-Haaveilen siitä, että voisin joskus ampua itse Rafalle linnun. Sitä varten käyn harjoittelemassa haulikolla ampumista radalla.
Jonna Hellberg-Pitkänen
