Rakastan Suomea mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta jouluna se näyttää kuin lempeältä morsiamelta, lumesta ja valkoisista valoista tehdyssä valkoisessa asussa.
Nadezda Sumina muutti Saloon vuonna 2001 Kalugasta, Keski-Venäjällä sijaitsevasta kaupungista. Nadezdalla on runsaasti hyviä muistoja vuosistaan Salossa, jossa hän asui vuoteen 2015 saakka. Avioliiton myötä Suomeen muuttanut Nadezda oppi suomen kielen nopeasti ja sai uusia, suomalaisia sekä venäläisiä ystäviä.
-Kun olin suorittanut sopeutumiskurssit vuonna 2002, sain mahdollisuuden työskennellä Torikadun päiväkodin keittiössä, jonka henkilökunnasta jäi ystävällisimmät ja miellyttävimmät muistot. Löysin sieltä rakkaita ystäviä, jotka aina mielellään auttoivat minua sekä kielen oppimisessa että työssä. He antoivat minulle myös henkilökohtaista aikaansa, josta olen heille hyvin kiitollinen. Ystävyytemme säilyi siitä huolimatta, että siirryin toiselle työpaikalle vuonna 2003. Työskentelin ISS:lla Nokian tiloissa, jonka jälkeen sain vakituisen työpaikan elektroniikka-alan operaattorina Nokialla, Nadezda kertoo.
Nadezda työskenteli näyttelijänä ennen Suomeen muuttoaan.
-Synnyin Uralilla suuressa teollisuuskaupungissa joulukuun lopussa 1949. Valmistuttuani kymmenvuotisesta koulusta pääsin opiskelemaan Moskovan valtion kulttuuri- ja taideyliopistoon (MGUKI), jossa sain näyttelijäkoulutuksen. Työskentelin 1970-luvun alusta vuoteen 2001 näyttelijänä Venäjän teattereissa, Nadezda kertoo.
Nadezda muutti perhesyiden takia takaisin synnyinkaupunkiinsa reilu kuusi vuotta sitten. Oma perhe ja sen hyvinvointi merkitsevät Nadezdalle paljon.
-Äitini Maria on jo 96-vuotias. Minulla on kaksi poikaa Karen ja Eugene, sekä pojanpoika Nikita (19). Lapsenlapset Elizabeth (18), Maria (17), Arina (15) ja tietenkin kaksi nuorempaa sisartani, heidän perheensä ja muut sukulaiset ovat minulle rakkaita.
Joulun ja uuden vuoden lähestyminen siirtävät Nadezdan ajatukset entistä useammin takaisin Suomeen.
-Kaipaan tätä aikaa Suomessa. On talvi ja joululomien aika. Rakastan Suomea mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta jouluna se näyttää kuin lempeältä morsiamelta, lumesta ja kirkkaista valoista tehdyssä valkoisessa asussa. Rakastan siitä syntyvää, rauhallista oloa. On vaikea ilmaista sanoin sitä tunnetta, kun koko Suomi on perinteisesti koristeltu kynttilöillä, valoilla, joulukukilla ja enkeleillä. Hiljainen musiikki leviää kaikkialle, joulun leivonnaiset tuoksuvat ja minulla on tunne siitä, että Herra on hyvin lähellä, Nadezda kuvailee.
Nadezda ihastui Suomessa ollessaan joululauluihin, joita hän laulaa ja kuuntelee yhä mielellään.
-Tykkään todella paljon siitä joulumusiikista, joka soi tällä hetkellä kaikkialla Suomessa. Se tuo sydämeen ystävällisyyttä ja saa hymyilemään. Venäjällä järjestetään myös konsertteja, joissa lauletaan joululauluja. Mukana on myös pieniä, joululle omistettuja esityksiä lasten kanssa. Kirkon eteen tehdään aina paikka seimelle, jossa on talli, Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi sekä tietäjät, paimenet ja eläimet.
Uudenvuoden pyhien lähestyminen tarkoittaa Venäjällä myös jouluun valmistautumista.
-Venäjällä vietetään joulua tammikuun 6. päivän yöstä lähtien, ensimmäisen tähden noustua. Aivan kuten Suomessa, täälläkin ihmiset ostavat lahjoja lapsille, sukulaisille, ystäville ja rakkaille ihmisille. Uudenvuoden juhlintaa voi viettää ystävien ja perheen kanssa, mutta joulu on perheen yhteinen loma. Moni viettää joulua kirkossa. Joulujumalanpalvelus kestää illasta yöhön, kello kahteen asti. Kirkot voivat olla täysin täynnä, kuten Venäjällä sanotaan, ”ei ole paikkaa, mihin pudota”.
Nadezda oppi Salossa asuessaan pitämään perinteisestä, suomalaisesta jouluruoasta. Venäläiseen, paaston vaikuttamaan jouluiseen ruokakulttuuriin kuuluu omia makuvivahteita ja -tapoja.
-Tammikuun 7. päivään asti tarjotaan kutyaa tai sochivoa, jotka valmistetaan vehnä- tai riisinjyvistä lisäämällä manteleita, kuivattuja hedelmiä ja hunajaa. Nämä ovat vähärasvaisia ruokia. Ensimmäisen tähden nousun jälkeen voi syödä monipuolisia juhlaherkkuja. Kasvisruokia, kaloja, lihahyytelöä, paistettua hanhea tai kanaa, porsaanlihaa, ja jos mahdollista, niin mustaa tai punaista kaviaaria.
Nadezda kertoo, että Venäjän ja Suomen joulukoristeissa on vähän eroa.
-Kalugan kaupunki on koristeltu joulukuusilla, valoilla ja seppeleillä. Täällä ei vielä käytetä paljoa kynttelikköjä ikkunalaudoilla, mutta joissain ikkunoissa sen on voinut jo huomata, kuten esimerkiksi omassani. Glögiä juodaan, joulukuusia on koristeltu, ja enkeleitä on laitettu esille.
Nadezda on edelleen aktiivisesti mukana paikallisen teatterin näytöksissä. Tällä hetkellä teatteri valmistelee lapsille satua, jota esitetään 24.12.-9.1. teatterissa päivittäin.
-Esityksiä on kaksi tai kolme päivässä. Näytelmässä on paljon kaunista musiikkia, tanssia, ihania muodonmuutoksia, vitsejä ja kansanviisautta. Kyse on siitä, mitä kannattaa unelmoida ja jos unelmasi ovat hyviä, niin ne tulevat varmasti toteutumaan. Tämä on lahja Kalugan ja koko alueen lapsille, jotka tulevat tähän esitykseen, Nadezda sanoo.
Maritta Määttänen
