Mariankadun tyhjään liikehuoneistoon on saatu uutta elämää.
Kahvilayrittäjä Niina Kaskinen avasi Muffiina-nimeä kantavan yrityksensä ovet muutamia viikkoja sitten. Paikkana on Kaisan baarin ikoninen kulmaus keskustan teiden risteyksessä.
– Alkujaan Muffiinan piti avautua salolaisille jo kesäkuun tienoilla. Remontoitavaa kuitenkin oli niin paljon, onhan tämä vanha rakennus, että avajaiset hiljalleen siirtyivät. Mutta nyt voimme onneksi viimein tarjoilla täällä, Niina taustoittaa.
Kahvilana ja puotina toimiva Muffiina sijaitsi alkujaan Ketomaankadulla entisen Bändilän naapurissa. Niina oli kuitenkin jo pitkään etsinyt uutta paikkaa.
– Minulla on ollut tiettyjä vaatimuksia. Koska leivon kahvilassa myytävät herkut itse, on tiloissa oltava entuudestaan keittiö. Sellaista paikkaa ei oikein ollut löytyäkseen. Ja jos itse olisi ryhtynyt keittiötä jonnekin rakentamaan, siinä puhuttaisiin todella suurista summista.
Mariankadulle Muffiina päätyi puolittain vahingossa. Niinan ystävä soitti hänelle eräänä päivänä, ja kertoi olevansa Kaisan baarin pihalla. Ovessa oli ilmoitus tilan vuokraamisesta.
– Totesin, että en taida voida muutakaan kuin ottaa yhteyttä, kun toinen on siellä jo vauhdissa, hän nauraa.
Niina Kaskinen on ammattitaustaltaan suurtalouskokki, mutta opiskeli sittemmin leipurikondiittoriksi. Tämän myötä kaikki kahvilassa on alusta asti itse tehtyä, ilman puolivalmisteita.
– Teen tilauksesta sekä myyn myös kahvilassa tavallisten leivonnaisten lisäksi erityisruokavalioon sopivia herkkuja. Keto-leivonnaiset ja gluteenittomat vaihtoehdot ovat minulle tärkeä osaamisalue, sillä kärsin itsekin ensimmäisen tyypin diabeteksesta. Yhdessä vaiheessa harkitsinkin yksinomaan niihin keskittymistä, mutta koska tavanomaiseen tapaan tehdyille leivonnaisille on aina kysyntää, tahdon tehdä molempia, hän selittää.
Opiskelun myötä Niina myös käsitti, että tämä on se mitä hän haluaa tehdä.
– Tämä on minun alani. Enemmän tekemistä olisi kuin milloinkaan ehtii tehdä, mutta työskenneltyäni monissa erilaisissa paikoissa, tiedän tehneeni oikean ratkaisun perustaessani Muffiinan viitisen vuotta sitten.
Leipomusten lisäksi Muffiinasta voi ostaa monenlaista mukavaa. Sisustus- ja lahjatavaraa, pientä suolaista ja makeaa sekä Avonin tuotteita ja muuta löytyy omilta hyllyiltään. Matin Mainio sinappi, hunaja sekä Magee-korut ovat vain esimerkkejä.
Angelniemeltä alkujaan kotoisin oleva Niina on asunut jo yli kymmenen vuotta Kuusjoella. Myös Kiskossa on tullut työn perässä pyörähdettyä. Hetkellisesti hänellä oli kahvilatilat myös Kuusjoella neuvolan vieressä, mutta kävijöitä oli vähäisenlaisesti. Hän päätti keskittyä silloiseen Ketomaankadun toimipaikkaan ja Kuusjoen kahvila suljettiin.
– Mukavaa siellä oli olla, mutta totesin että kahden paikan pyörittäminen tuskin kannattaa. Ja nyt olemme täällä, entisessä Kaisan baarissa. Hyvältä tämä tuntuu – joskin kieltämättä myös jännältä.
Niina kertoo aikoinaan käyneensä miehensä kanssa alkuperäisessä Kaisan baarissa. Se antaa asiaan omaa syvyyttään. Paljon on maailmassa muuttunut, sillä Kaisan baari oli perustettu vuonna 1962 ja tarjoili asiakkailleen liki 60 vuoden ajan kaffetta ja pullaa.
– Kyllä täällä on jo käynyt vanhempia pappoja juttelemassa, että ”millaista oli ennen vanhaan”. Ja kiehtova havainto on mielestäni myös se, että juuri miehet kehuvat miltä Muffiinan sisustus näyttää.
Baarin seiniä on maalattu, kalusteita tuotu ja sisustettu monin eri tavoin. Niinan mukaan homma on yhä hieman kesken, sillä esimerkiksi tauluja on tarkoitus vielä ripustaa seinille. Sisustuksen tyylissä näkyy kodikkuus, omaperäisyys ja rentous. Pintakiiltoisuutta Muffiinasta ei kannata etsiä.
Myös esteettömään kulkemiseen on tehty hankintoja, sillä pyörätuoliramppi saapuu Muffiinaan näinä viikkoina. Ja invavessa kahvilasta löytyy jo.
– Ketomaankadulla kahvila sijaitsi osin maan alla kellaritasossa. Sen vuoksi meillä oli siellä pienet ikkunat seinien yläosassa. Nyt meillä ei mitään muuta liki olekaan kuin ikkunoita, Niina nauraa.
Viime aikojen avajaisponnistuksista väsynyt, mutta onnellinen yrittäjä paljastaa olevansa jouluihmisiä. Hänellä on paljon ideoita, miten hyödyntää näitä nimenomaisen suuria ikkunoita.
– Koristeita ja valoja. Ne näkyisivät kivasti myös ohikulkijoille. Pihalla on myös tilaa pienelle joulutorille. Jo Ketomaankadulla meillä oli monenlaisia tapahtumia, yhdessä vaiheessa niinkin paljon, että oli pakko pistää stoppia. Mutta pikkuhiljaa niitä olisi mukavaa järjestää jälleen. Katsellaan, kunhan ensin vauhtiin päästään, hän vinkkaa.
Melissa Koponen