Muurlassa asuvan Katja Silanto-Ruostekiven rakkaus Islantiin syttyi kymmenen vuotta sitten. Parhaan ystävänsä Cissen kanssa suunnitelmissa ollut Italian-matka sai täysin uudenlaisen suunnan spontaanisti heitetyn kysymyksen jälkeen.
-Täytimme samana vuonna molemmat 40 vuotta ja halusimme ottaa irtiottoa arjesta. Italian kohteita miettiessämme Cisse kysyi, miten olis Islanti ja se oli sitten menoa. Päästyäni lentokoneesta ulos hengittämään sitä raikasta ilmaa tunsin, että olen tullut kotiin, Katja kertoo.
Katjalle on kertynyt vuosien saatossa yhteensä 13 Islannin matkaa. Hän kuvailee maata rauhoittavaksi, se tarjoaa joka reissulle lisää katseltavaa ja koettavaa. Tulivuoret, vesiputoukset, jäätiköt, laavapellot ja kuumat lähteet ovat luonnon ihmeitä, joihin hän ei ole kyllästynyt.
-Islannin luonto on ylitsevuotavan kaunista ja vaihtelevaa. Rakastan vesiputouksia! Joku on tehnyt listan, jossa luetellaan 130 islantilaista vesiputousta ja siinä on vain osa niistä. Olen nähnyt vasta 40, eli nähtävää riittää. Haukon usein henkeäni edelleen, kun maisemat vaihtuvat niin yllättäen. Islannin keskilämpötila on 5,5 astetta. Täällä Varsinais-Suomessa on ollut hyvin ”reykjavikimaisia” talvia viime vuosina. Sää muuttuu Islannissa hetkessä ja paikalliset sanovatkin, että ”jos et pidä säästä, odota 15 minuuttia”.
Katja on saanut jokaiselle reissulleen matkaseuraa ystävistä ja perheenjäsenistä. Islanti on tarjonnut hänelle innostavan lomailukohteen lisäksi myös työharjoittelupaikan vuonna 2014.
-Lähdin ensimmäiselle matkalle melko kevyillä tiedoilla, mutta olin tutustunut jo tuolloin Satu Rämön Islanti-aiheiseen blogiin ja hänen kirjoittamaansa matkaoppaaseen. Aloitin kirjastoalan opinnot vuonna 2012 ja halusin lähteä työharjoitteluun Islantiin. Otin yhteyttä Satuun ja sain tietää, että Reykjavikissa sijaitsevan yhteispohjoismaisen Pohjolan talon kirjasto voisi olla mahdollinen työharjoittelupaikka, jonne voisin hakea. Laitoin kirjastolle sähköpostia ja sain myöntävän vastauksen. Opintoihini liittyvä harjoittelu kesti elokuusta marraskuuhun. Pohjolan talo on ainoa Alvar Aallon suunnittelema rakennus Islannissa ja siksi hyvin kiinnostava suomalaisnäkökulmasta. Opastin useita suomalaisryhmiä harjoitteluni aikana, kuten arkkitehtiopiskelijoita, jotka kävivät tutustumassa taloon, Katja sanoo.
Kolmen kuukauden jakso avasi tätä nykyä Kiskon kirjaston kirjastosihteerinä työskentelevälle Katjalle mahdollisuuden tutustua lähemmin jylhään ja karun kauniiseen maahan ja sen asukkaisiin.
-Islannissa kaikki puhuvat englantia, ja se helpottaa paljon asioimista. Islantilaiset ovat ystävällisiä, mutta aika sisäänpäin lämpiäviä. Siellä on sanonta ”kaikki järjestyy” ja se kuvaa hyvin heidän ajatteluaan. Islanti ei ole mikään onnela, mutta se on tasa-arvoinen. Palveluala on iso työllistäjä, varsinkin nuorille. Töitä on aina saatavilla, maassa on miltei täystyöllisyys. Islantilaiset ovat myös perhekeskeisiä, lapset kulkevat kaikessa mukana. Koululaiset ja opiskelijat menevät suoraan koulusta harrastuksiinsa ja vanhemmat hakevat heidät sieltä kotiin.
Lakritsia ja lampaanlihaa
Katja kertoo Islannin hintatason olevan samaa luokkaa kuin Suomessakin.
-Teen aina budjettimatkoja ja yövyn esimerkiksi maatilan mökissä tai ekstrahuoneessa, jonka voi varata majoitukseen. Islannissa asuu 376 000 asukasta ja se on väkiluvultaan ja asukastiheydeltään pienin Pohjoismaa. Islanti elää turismista ja siellä on vieraillut huippuvuosina yli kaksi miljoonaa turistia. Islannissa ei ole rautateitä ja julkinen bussiliikenne on suppea. Paikalliset liikkuvat joka paikkaan autolla. Matkailijan kannattaa ottaa käyttöön vuokra-auto. Islanninhevosvaellukset ovat myös suosittu tapa tutustua maahan. Reykjavikin ydinkeskusta, jossa sijaitsevat keskeiset nähtävyydet kuten museot, konserttihalli Harpa, pääostoskatu Laugavegur sekä silhuettia hallitseva massiivinen Hallgrímskirkja, on helppo tavoittaa kävellen.
Islannissa laiduntaa vähän alle puoli miljoonaa lammasta. Ruokakulttuurissa lampaanliha ja meren antimet ovat tärkeässä asemassa.
-Lampaat syövät laitumella luonnonyrttejä ja -kasveja ja niiden liha on maistuvaa. Huippuhyvä pikaruoka on paikallinen hot dog eli pylsa, jossa on lammasmakkara ja remoulade-kastiketta. Islantilaiset osaavat valmistaa kalaa ja heidän hummerikeittonsa on todella maukasta. Islannissa on jäätelökulttuuri, jäätelöä syödään ympäri vuoden. Talvella näkee usein ihmisiä istumassa autossa esimerkiksi marketin pihalla, lämmitys on täysillä päällä ja kaikki syövät jäätelöä.
Katja toteaa neulontabuumin myötä islantilaisten villalankojen ja neulemallien tulleen huippusuosituiksi.
-Parhaat tuliaiset ovat lankojen ja lampaanlihan lisäksi lakritsi, varsinkin herkullinen suklaalakritsi. Jos haluaa järkyttää esimerkiksi työkaverinsa, voi ostaa kahvihuoneeseen kuivattuja ”turskasipsejä”. Niiden haju ei hetkessä haihdu, Katja nauraa.
Katjan seuraava Islannin-matka on suunnitelmissa tämän vuoden lokakuussa ja tällä kertaa matkaseurueeseen kuuluvat oma sekä veljen tytär.
Katjan ottamiin valokuviin on mahdollisuus käydä tutustumassa ”Intohimona Islanti” -näyttelyssä, joka on esillä Kuusjoen kirjastossa maaliskuussa ja Kosken TL kirjastossa huhtikuussa. Islannista on mahdollista saada lisää tietoa ilmoittautumalla kansalaisopiston auditoriossa 11.-12. maaliskuuta pidettävälle ”Islanti matkailijan silmin” -kurssille, jonka opettajana Katja toimii.
Maritta Määttänen
