-Tulimme Kisko-päivään ensimmäistä kertaa. Olemme asuneet Kiskossa neljä vuotta, muutimme tänne Raaseporista, Svartsjö kertoi.
”Kisko on pieni ja lämmin paikkakunta”
Maritta Määttänen
Kisko-päivä käynnisti lauantaina Kesä yhdessä – Salossa 2019 kesätapahtumien sarjan. Perinteistä kyläpäivää vietettiin Kiskolan pihassa ja kirjaston sisätiloissa. Lukuisten myynti- ja esittelypöytien lisäksi yleisölle oli tarjolla muurinpohjalettuja, lohikeittoa ja kahvilan herkkuja. Tapahtuman alkuhetkissä esiintymislavan eteen ryhmittyi Toijan tanssitytöt, jotka esiintyivät yleisölle reippaasti. Ryhmää, jossa tanssi 4-9 vuotiaita tyttöjä, ohjasi Kiskossa asuva Salla Santasaari.
-Olemme toimineet neljä vuotta. Meillä on kaksi ryhmää, toinen on leikkimielinen ja se on suunnattu pienimmille tytöille. Toisessa ryhmässä on hieman vaativampia tansseja. Kaikki toiminta lähtee kuitenkin leikin kautta, varsinkin pienimmillä tanssijoilla, Santasaari kertoi.
Santasaari on itsekin harrastanut tanssia. Hän perusti Toijan tanssitytöt -ryhmän huomattuaan, ettei Kiskossa ole lainkaan tytöille suunnattua tanssiharrastusta. Hän on ohjannut ryhmiä yhdessä ystävänsä Julia Ruostesaaren kanssa.
-Harjoittelemme Kisko-hallissa keskiviikkoisin. Uudet tanssijat ovat tervetulleita, ryhmissä on tilaa, Santasaari kutsui.
Alisa (4) ja Elias (5) hyppäsivät ruutua aurinkoisella Kiskolan pihamaalla. Touhukkaiden lasten äiti, Annina Svartsjö, seurasi sisarusten touhuja hymyillen.
-Tulimme Kisko-päivään ensimmäistä kertaa. Olemme asuneet Kiskossa neljä vuotta, muutimme tänne Raaseporista, Svartsjö kertoi.
Alisalla ja Eliaksella oli paljon kerrottavaa kesäpuuhistaan.
-Meillä on kaneja. Ja kanoja. Ja kaksi kissaa, niiden nimet ovar Friidu ja Lyyli, Alisa kertoi.
-Mä katselen pupunpoikasia ja ruokin niitä. Me leikitään leikkimökissä ja pyöräillään, Elias lisäsi.
Juha-isä työnteli haastattelun ajan vaunuissa perheen kolmatta lasta, Jussia (1 v ja 9 kk). Muuttaminen maaseudun rauhaan on ollut koko perheelle mieluisa päätös.
-Etsimme perheellemme rauhallista paikkaa. Kisko on mielestäni pieni ja lämmin paikkakunta. Täällä on lapsiperheille paljon harrastusmahdollisuuksia. Lapset harrastavat jalkapalloa ja tanssia. Olemme kokeilleet myös taekwondoa koko perheenä. Kiskon MLL:n tapahtumissa on tullut myös käytyä, Annina Svartsjö sanoi.
Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistyksen teltalla oli mahdollista päästä maistelemaan pieniä ruisleipäpaloja, joiden päällä oli kahta erilaista kalaherkkua.
-Hyviä nämä ovat, totesi koko ikänsä Kiskossa asunut Pekka Peltola.
Esittelypöydän takana olivat yhdistyksen puuhamiehet Veikko Laine, Per Friman ja Ilpo Ervasti.
-Olemme hakeneet uusia käyttötapoja niin sanotuille roskakaloille, särjelle, pasurille, suutarille ja lahnallekin. Kalat ovat kotimainen proteiinin lähde. Suhtautuminen näihin kaloihin alkaa muuttua 10 vuoden päästä. Ajattelun muutos vaatii asennekasvatusta, Ervasti vakuutti.
Maistuvat leipäpalaset tekivät hyvin kauppansa.
-Leipien päällä on savustettua kalamurekepihviä, jossa on särkeä, pasuria ja hieman myös ahventa. Näissä toisissa leivissä on kalasäilykettä, joka on valmistettu peratusta särjestä. Mausteita voi laittaa oman maun mukaan. Lasipurkit annetaan olla uunissa neljä tuntia. Ohjeita löytyy meidän yhdistyksemme kotisivuilta, Ervasti kertoi.
Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys järjestää vesikasvillisuuden, kuten kortteiden poistotalkoita. Talkoilla suojellaan järveä rehevöitymiseltä.
Kiskon kylätapahtuman musiikista vastasivat Damian ja Tadeus Kedziora. Robert Henriksson esitteli ja tunnistutti kirjastossa Lauri Ronin kuvia. Suositut keppihevoskilpailut kisattiin tuttuun tapaan urheilukentällä.
Kiikalassa tuoksui kyläpäivänä lohikeitto
Maritta Määttänen
Kiikalan kotiseutumuseon pihamaalla tuoksuu lohikeitto. Nurmikolle asetellut pitkät pöydät penkkeineen täyttyvät Kiikalan nuorisoseuran valmistaman keiton nauttijoista. Seuran puheenjohtajana ja emäntien vastaavana toimiva Ulla Kuisma suorastaan hyrisee tyytyväisyyttä.
-Keittoa on keitetty 100 litraa Soihtulassa. Hyvin harvoin sitä on jäänyt näiden 20 vuoden aikana, Kuisma toteaa.
Sunnuntain poutasää suosii kyläpäivää, joka on vetänyt mukavan määrän väkeä. Kiikalalaiset kesäasukkaat Johanna Salomaa ja Jari Taskinen ovat saapuneet tapahtumaan yhdessä lastensa Jamin (4) ja Juliuksen (2) kanssa. Perheen lemmikki, ranskanbulldoggi Alma, on päässyt reissuun mukaan.
-Asumme Kirkkonummella. Kesämökin hankinnassa oli meille tärkeintä sopiva etäisyys. Matka tänne on tarpeeksi lyhyt, noin 45 minuuttia, Salomaa sanoo.
Kiikalassa sijaitseva kuivanmaan mökki on perheen ensimmäinen yhteinen kesäpaikka. Mökki sijaitsee keskellä luonnonrauhaa ja sen lähettyvillä perhe on nähnyt myös peuroja. Nelihenkinen perhe on ollut mökillään myös talviaikaan.
-Mökillä tulee tehtyä kaikenlaista nikkarointia, on rakennettu terassia ja katoksia. Kesällä mökkeillään ja mennään myös Muumimaailmaan, pariskunta kertoo.
Keskustelua seurannut Jami-poika huomauttaa tärkeän asian mökkeilyssä.
-Parasta on Murray, pikkutraktori. Sillä haetaan vettä ja hiekkaa. Se on punainen, iskä ajaa ja mä istun kyydissä, Jami sanoo.
Kiikalan MLL:n teltalla riittää kävijöitä. Yksi vetonaula on esittelyssä olevien kanojen ja kukon välinen vilkas ja hauskalta kuulostava kaakatus. Saga Kjellman ja Emmi Koivu kertovat yhteisestä harrastuksestaan.
-Tämä on minun kukkoni ja se on nimeltään Sid. Se on luonteeltaan kiltti, eikä noki lainkaan. Sidin lisäksi minulla on kolme kanarouvaa, jotka ovat nyt kotona, Koivu kertoo.
Sid muutti Koivun luo naapurista, Kjelmannin pienkanalasta tämän kesän alussa.
-Otin ensin muutamia kesäkanoja itselleni. Näin netissä silkkikanoja, ja otin niitä sitten lisäksi. Nyt minulla on toistakymmentä lintua, tiput mukaanluettuna. Ruskea maatiaiskana Kaakertaja oli pääsiäisenä lasten kanssa virpomisreissullakin, Kjellman kertoo.
Helsingistä kotoisin oleva Kjellman on asunut 15 vuotta Kiikalassa. Hän myöntää pikkutytöstä saakka haaveilleensa maalla asumisesta. Kjellmanin kotona on muitakin lemmikkejä, kuin kanoja.
-Meillä on kissoja, koiria, marsuja ja kaneja. Kaksi tytärtämme on innoissaan äidin harrastuksesta. Mies ei kommentoi enää asiaa, Kjellmann vitsailee.
Kjellman kertoo pienkanalassa kuopsuttelevien silkkikanojen erikoisen ulkonäön johtuvan niiden karvapeitteestä.
-Silkkikanoilla ei ole lainkaan sulkia, vaan karvaa. Muuta suurempaa eroa ei tavallisiin kanoihin oikeastaan ole, mutta hieman kylmänherkempiä ne ovat. Ja niiden munimat munat ovat pienempiä, Kjellman sanoo.
Kiikalan MLL:n rahastonhoitajana toimiva Kjellman kertoo yhdistyksen järjestävän erilaisia tapahtumia paikkakunnalla.
-Olen tutustunut yhdistyksen toiminnan kautta kyläläisiin ja saanut sieltä myös uusia ystäviä, Kuisma kertoo.
Kyläpäivässä kuultiin Laila ja Olavi -laulukilpailussa viime vuonna voittaneen Katja Karisukin laulua. Karisukki säesti itseään kitaralla.
-Asun Ypäjällä ja olen ensimmäistä kertaa Kiikalassa käymässä. Olen pitänyt konsertteja ja olen nytkin liikkeellä Laila Kinnusen laulujen kanssa. Ensimmäisenä laulan Muistojen Bulevardi -kappaleen, Karisukki sanoi.
Kiikala-päivässä nautittiin lohisopan rinnalla myös grillimakkaroita, lettuja ja kahvilaherkkuja. Tapahtumassa nähtiin vanhoja autoja ja paloauto, naurisäijä, teemanäyttely sekä yhdistysten esittelyjä. Myyntipöydiltä löytyi mm. Kiikala-tuotteita ja kädentaitajien taidonnäytteitä.
