Kierrätyspisteet löydetty Salossa hyvin

Aleksi Lainetta (10) innostuneempaa kierrättäjää saa etsiä. Mukana menossa äiti Kaisa Korpela ja pikkusisko Iida Korpela.

Laura Barry

Paperia, kartonkia ja muovia kulkeutuu koteihin monin tavoin.
Lehdet, mainokset ja monenlainen pakkausjäte kierrätetään Salossa suhteellisen hyvin. Myös esimerkiksi lasia ja metallia viedään runsaasti kiertoon.
Salonjokilaakso piipahti Citymarketin ja Prisman Rinki-ekopisteillä kyselemässä ihmisten mietteitä kierrätyksestä.
– Kierrättämisestä on tullut oikeastaan koko perheen harrastus. Kymmenvuotias poikani Aleksi on erityisen innostunut kierrätyksestä, ja neuvoo meitä aikuisiakin siinä, toteaa Iilikkeessä asuva Kaisa Korpela, joka on tullut perheineen lajittelemaan jätteitään.
– Koulussa on opetettu kierrättämään, ja se on minusta kivaa ja tärkeää. Tykkään siivota myös kierrätyspisteiden ympäristöä, Aleksi Laine kertoo  nostaessaan muoviroskaa maasta.
Kaikki, mitä perhe ei voi jättää taloyhtiön pisteeseen, kulkeutuu kaupassakäynnin ohella kierrätettäväksi. Hei toivoisivat, että myös rikkinäiset vaatteet voisi kierrättää yhtä helposti kauppareissun yhteydessä. Tällä hetkellä käyttökelvottomat vaatteet voi Salossa viedä ainakin H&M:n tekstiilikeräykseen.

Perniöstä saapunut Pete-Veikko Kähäri ihmettelee, miksi hänen on tultava Halikkoon asti kierrättääkseen muoviroskia, vaikka kaikki muut lajittelupisteet löytyvät lähempää.
– On vaivalloista tuoda roskat tänne asti, mutta se on puhtaasti ekoteko. Luonto kiittää, kun kierrättää. Aloitimme roskien lajittelun aktiivisesti noin kaksi vuotta sitten, Kähäri kertoo
Prisman kierrätyspiste on Angelniemeltä tulevalle Hemmilän perheelle lähin vaihtoehto.
– Keräämme yleensä muutaman viikon edestä tavaraa, ja tuomme kaiken kerralla tänne. Meillä on myös kotona useampi komposti, joiden tuotoksia hyödynnämme omalla kasvimaalla, Johanna Hemmilä kertoo.
Kokkilasta tuleva Kirsi Laakkonen toistaa samaa toivetta saada muovinkierrätyspiste lähemmäs kotia.
– Olen kierrättänyt jo yli 20 vuotta. Se lähti ensin alkuun jätemaksujen pienenemisestä. Omaa jäteastiaa tarvitsee tyhjentää harvemmin, kun kierrättää. Ennen jäteastia piti tyhjentää joka toinen viikko, nyt kerran kuussa. Myös ekologisia syitä kierrättämiseen löytyy, Laakkonen selostaa.
Pertteliläinen Rami Salo tyhjensi kotoa tuomiaan jätteitä K-Citymarketin pihan kierrätyspisteellä.
– Isoille metallitavaroille saisi olla myös oma lavansa, koska kierrätyspisteisiin mahtuu vain pieniä esineitä. Onneksi nyt Tupurin S-Marketin vierestä löytyy vaihtolava metallille, Salo kiittelee.

Kierrätys keventää kotien
roskapussien sisältöä Salossakin

Pekka Mäenpää

Suomalaiset ovat osanneet paperinkierrätyksen jo pitkään, mutta nykyään myös pahvin/kartongin, muovin, metallin ja lasin kierrätys on arkea isolle osalle kotitalouksia.
Valmisteilla olevan lain mukaan kierrätettäviksi tulevat jatkossa myös kotitalouden biojätteet eli tuttavallisemmin ruoantähteet.
Lounais-Suomen Jätehuollon asukaspalvelupäällikkö Cati Huhta kertoo, että monissa taloyhtiöissä biojätettä kerätään jo nyt. Jatkossa laki velvoittaa käytännössä siihen, että jokaisessa kodissa otetaan biojäte erikseen talteen. Sitä ei siis saa lain voimaantultua viedä roskiin sekajätteen mukana.
– Suunnitteilla on, että kaikissa yli 5 asunnon taloyhtiöissä pitää olla oma pytty biojätteille. Lisäksi yli 10 000 asukkaan taajamissa kuten Salon keskusta-alueella biopytty pitää löytyä jokaisesta kodista, Huhta kertoo.

Käytännössä ensisijainen ja paras tapa huolehtia biojätteestä, on pyrkiä ostamaan kotiin aina sopiva määrä ruokaa, ettei sitä tarvitse heittää pois. 
– Biojätteen voi kompostoida tai sitten kotiinsa voi hankkia kaksi- tai nelilokeroisen jäteastian, josta löytyy biojätteelle oma paikkansa. Omakotialueella yksi mahdollisuus on esimerkiksi korttelikeräys.
Kotitalouksien biojätettä menee tällä hetkellä turhan paljon polttokelpoisen jätteen joukkoon. Lounais-Suomen Jätehuolto kuljettaa keräämänsä biojätteen jatkojalostukseen; siitä syntyy biokaasua ja pelloilla käytettäviä ravinteita. Tällä hetkellä biojäte kulkeutuu Salosta Uuteenkaupunkiin.

Salossa kierrätysmahdollisuuksia löytyy suhteellisen hyvin, mutta esimerkiksi kotitalouksista syntyvän muovin keräyspisteitä toivottaisiin lisää. Muun muassa perniöläiset ovat toivoneet jo pitkään muovin keräyspistettä kirkonkylään.
– Salossa esimerkiksi Prisman ja K-Citymarketin keräyspisteet ovat Rinki-ekopisteitä. Niitä on runsaasti eri puolilla kaupunkia, mutta kaikissa pisteissä ei ole muovinkeräystä. Otamme muovipakkauksia vastaan myös LSJH:n jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla esimerkiksi Korvenmäessä, Huhta kertoo.
EU:n ja Suomen lakien mukaan pakkausmateriaalien kuten pahvin ja muovin keräyksestä ja kierrätyksestä huolehtivat tuottajavastuulliset yritykset, jotka perustivat sitä varten vuoden 2016 alusta Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n.
– LSJH tekee yhteistyötä Rinki Oy:n kanssa ja me esimerkiksi siivoamme Rinki-ekopisteitä parikin kertaa viikossa. Meillä on myös täydentäviä keräyspisteitä haja-asutusalueilla ja saaristossa.

Sekä Rinki Oy että Lounais-Suomen Jätehuolto ovat tietoisia siitä, että muovinkeräyspisteitä kaivattaisiin lisää eri puolille Saloa. Toimijat odottavat uuden jätelain määräyksiä ennen uusien investointien tekemistä keräyspisteisiin.
Myös poistotekstiileille kaivattaisiin keräyspisteitä.
– Salossa kodin poistotekstiiliä voi tuoda maksutta Korvenmäen jätekeskukseen ja Perniön lajitteluasemalle.  Suoraan uudelleenkäyttöön kelpaavat, hyväkuntoiset vaatteet kannattaa entiseen tapaan joko myydä tarvitseville tai lahjoittaa hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin.
Saloon ensi vuonna valmistuvassa Lounavoima Oy:n ekovoimalaitoksessa poltetaan jatkossa kaikki se salolaiskotitalouksien jäte, joka ei päädy kierrätykseen. LSJH:n ja Salon Kaukolämpö Oy omistama voimalaitos tuottaa jätteistä energiaa, jolla saadaan kaukolämpöä noin 15 000 asukkaalle.

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: