Improvisaatioteatterin suosio perustuu esiintymishetkellä luotuihin, spontaaneihin esityksiin, jotka tarjoavat niin katsojilleen kuin tekijöilleenkin yllätyksellisiä ja ainutkertaisia elämyksiä. Ilman valmista juonta ja käsikirjoitusta syntyvän teatterin ytimessä on vuorovaikutus.
Tämä tuli varsin hyvin esiin improvisaationäytelmäpiiri Silmävoden sunnuntaisissa harjoituksissa. Pasi Mäenpää, Satu Elg, Otso Lapila, Elsa Pietilä, Pasi Nikula ja Rami Laaksonen heittäytyivät improvisaatioissaan moniin nauruhermoja kutkuttaviin tilanteisiin. Ryhmä käytti harjoituksissaan olohuone-tekniikkaa, jossa improvisoijat kävivät vapaamuotoista keskustelua ennen kohtauksien tekemistä. Keskusteluaiheet vaihtuivat harjoitusten aikana vapaasti ja niissä pohdittiin esimerkiksi sanomalehtien lukemista, Robinson Crusoen seikkailuja ja keräilykorttien sekä lastenohjelmien nostalgiaa. Muutamia minuutteja kestäneiden keskustelujenn jälkeen seurasi uniikkeja kohtauksia, joissa päästiin seuraamaan muun muassa kaljun miehen kampaamokäyntiä, ilmeikkään Visvamestarin mutkikkaita hoitotoimenpiteitä ja autiolle saarelle eksyneiden vuoropuhelua. Pasi Mäenpää kertoi Silmävoden toimineen vuodesta 2020 lähtien.
-Aloimme harjoittelemaan pitkää improa pikkuhiljaa ja ensimmäinen näytös oli vuonna 2022. Ryhmädynamiikka on tärkeä elementti improvisaatiota toteutettaessa. Onnistumisen tunne tulee siitä, kun toinen jatkaa sitä samaa, mitä itse sanoo. Ikäänkuin olisi kässäri, jota ei kuitenkaan ole olemassa. Katsoja puolestaan näkee kiusallisen tilanteen, johon jokin hahmo joutuu lavalla, mutta on itse turvassa. Nauru syntyy erilaisesta esityksestä, kuin etukäteen kirjoitetusta. Tykkään, kun yleisöön saa kontaktin ja syntyy lämmin suhde, Mäenpää sanoi.
Mäenpää kertoi Silmävoden olevan yksi Improklubi Ilottoman esiintyjistä. Kevään klubi-illat järjestetään Ravintola Musinessa joka kuun viimeinen keskiviikko. Satu Elg kuvaili säännöllisesti treenaavan ryhmän puhaltavan yhteen hiileen ja synnyttävän sitä kautta mielenkiintoisia pikku tarinoita.
-Improssa heittäytyminen ja hetkessä läsnäoleminen ovat tärkeitä. Siinä oppii kuuntelemaan omia impulssejaan. Rohkeudesta ja mielikuvituksesta on hyötyä, mutta ne myös kehittyvät improa tehdessä. Mokaamista ei tarvitse pelätä, se voi olla juuri se esityksen helmi, Elg sanoi.
Seuraava Improklubi Iloton järjestetään keskiviikkona 28. helmikuuta kello 18.30, jolloin Silmävoden lisäksi esiintymässä improryhmä Nasakka Lohjalta.
Otso Lapila perusti Kimmo Lehdon kanssa Pahat Mahat -improvisaatioduon pari vuotta sitten. Kaksikon lisäksi lavalla nähdään yleensä myös Wunder-Enni eli Elina Leikkonen, joka säestää duon esitystä pianolla ja liittyy silloin tällöin myös Pahat Mahat -esitykseen mukaan.
-Meillä on Perniön kunnantalon yläkerrassa teatteritila, jotka kutsumme leikkisästi Mahapajaksi. Pidämme siellä muun muassa torstaisin höntsäimproa. Sinne voi tulla kokeilemaan improa ilman sitoutumista tai aiempaa kokemusta. Höntsäimpron kautta on mahdollista harjoitella heittäytymistä, itseilmaisua ja saada lisää esiintymiskokemusta. Jotkut hakevat improsta myös stressinpoistoa, Lapila kertoi.
– Olemme lisäksi Mahapajassa järjestäneet omia improklubeja, Lapila jatkaa.
Teatteri-ilmaisun ohjaaja Rami Laaksonen kouluttaa tulevan kevään aikana uusia improteatterilaisia Salon Teatterilla järjestettävällä Katastrofiklubin kurssilla. Kurssille on ilmoittautunut 17 osallistujaa, jotka haluavat oppia ja kehittyä improssa ja omaavat myös valmiudet toimia ryhmässä. Salon Teatterin toiminnanjohtaja Mia Kuisma kertoi Katastrofiklubin saaneen alkunsa vuonna 2010.
-Vuosien varrella Katastrofiklubi on luonut nahkansa moneen kertaan, kun ihmiset ovat vaihtuneet ja on haettu uutta näkökulmaa sekä vetäjien että tekijöiden kannalta, Kuisma kertoi.
Lyhyttä improa tekevä Katastrofiklubi käy tulevan kevään aikana yksityiskeikoilla ja esiintyy lisäksi Rock Hotel&Sport Barissa kolme kertaa.
-Meillä on tulossa Vappuetkot ja Kesän aloittajaiset. Yleensä meillä on lavalla neljä esiintyjää ja juontaja. Olemme tehneet muutaman kerran myös koko perheen improa Annankadulla sijaitsevalla pienellä näyttämöllä. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka antaa mahdollisuuden impron kokeiluun. Lapset ovat tykänneet siitä tosi paljon. Leikki ja itse asiassa koko elämähän on improa, Kuisma toteaa.
Kuisma myötäilee ajatusta jopa jonkinlaisen improbuumin vallalla olemisesta.
-Kyllä improteatteri vetää tällä hetkellä tekijöitä ja yleisöä. Salossa järjestetään tämän vuoden elokuussa Improfestarit, jossa kaikki Salossa toimivat erilaiset improteatteriryhmät yhdistävät voimansa. Voimme näyttää, että vaikka olemmekin erilaisia, olemme silti myös hyvin samanlaisia, Kuisma sanoi.
Maritta Määttänen
