Pekka Mäenpää
Salolaisille tutuksi tullut runotyöryhmä Eila Mamia (lausunta) – Aki Toivoniemi (musiikki) – Janne Kuusinen (musiikki) tarjoaa tänä kesänä Kiskon Kivimakasiinissa monipuolisen kattauksen suomalaista runoutta.
Kotimaisten kynäniekkain kavalkadi –nimellä kulkeva kokonaisuus koostuu runoista ja musiikista – välillä erikseen, välillä yhdessä.
-Tämä taitaa olla meille kuudes yhteinen esiintyminen näissä merkeissä. Mukana esityksessä on tekstejä 27 suomalaiselta runoilijalta. Musiikin olemme säveltäneet itse, kolmikko kertoo.
Mitä ilmeisimmin Janne Kuusisen kirjoittamassa lehdistötiedotteessa sanotaan, että ”On jälleen tullut aika tarjota ihmisille ihon alle pureutuvaa eskapismia, jota runoudeksi kutsutaan”.
-Esityksemme on kuin elämä. Mennään mielialasta toiseen. Eletään, harrastetaan seksiä ja kuollaan, Aki Toivoniemi kuvailee kahvikupin ääressä.
Viime vuonna Eino Leinon keinoin seutukuntaa ihastuttanut runotyöryhmä kertoo, että tänä vuonna Leinoa ei kuulla lainkaan. Mukana on runoutta sekä naisilta että miehiltä, lähes tasapuolisesti. Mukana on muun muassa Hellaakosken, Härkösen, Juvosen, Kailaan, Kilven, Mellerin, Saaritsan, Södergranin, Tiihosen, Tynnin ja Waltarin runoamia visioita, jotka takaavat jopa aikaisempien vuosien esityksiä ”räiskyvämmän ja hulvattomamman kokonaisuuden, josta ei yllätyksiä puutu ja jota ei patsastelun pelko paina”.
-Suurempia, yksittäisrunoja yhdistäviä punaisia lankoja ovat aika, vanheneminen, liike ja vääjäämättömyys. Erotiikan tontillakin käväistään. Esityksen runot lausuu sen koostaja, salonseutulaisille tutuksi tullut ”Dame” Mamia, Janne Kuusinen runoilee.
Toivoniemi ja Kuusinen vastaavat genrejä kaihtamattomista sävellyksistä, mutteivät omien sanojen mukaan teoistaan: sävelvärituubit pursuavat bossasta botneen ja harmonikasta syntetisoijiin asti.
-Pieteetillä sihtaamamme riimien sillisalaatti on sekä tuoretta että premium-laatuista, tekijät lupaavat.
Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että musikkityyppiä on tarjolla laidasta laitaan
-Mukana on perinteisempää laulelmatyyppisiä, mutta myös eurohumppaa ja eurodiscoa ja voisiko sanoa funkia. Yritämme myös pukeutua välillä huvittavasti ja saattaa itsemme naurunalaisiksi, herrat kertovat muoviset aurinkolasit ja jonkinmoiset- asiat päässään.
-Meillä on hieno asu – se tarkoittaa visuaalista vaihtelua. Yleensä olemme enemmän nuottitelineitä ja pianoja. Nyt saamme kuulla suomalaisiaa runoja sopivina pätkinä; mukana musiikkia ja oikea dramaturgia luontevine siirtymisine runoista toiseen. Loppusoinnullista kaikki ei ole.
Mamia, Toivoniemi ja Kuusinen uskovat tapaavansa Kivimakasiinissa uskollisia kuulijoitaan.
-Osin meillä on varmasti oma yleisömme, joka saapuu paikalle vuosittain. He tietävät mitä odottaa. Tänä vuonna Kiskossa on jälleen kerran erinomaisen kiinnostavaa muutakin kulttuuritarjontaa, joka vaikuttaa kolmikon kuulijamäärään – tai sitten ei vaikuta.
-Tätä tehdään yleisölle. Paikalle kannattaa tulla senkin, joka ei tiedä suomalaisesta runoudesta mitään. Täällä saattaa yllättyä iloisesti.
