Köysimestari Mikko Snellmanin tie kulki Ahvenanmaan saaristosta Köyliön kautta Halikkoon
Mikko Snellman on varsin uusi tulokas Halikossa, muuttokuorma saapui heinäkuussa ja työtilojen laitto on vielä kesken.
-Muutimme puolitoista vuotta sitten Ahvenanmaan saaristosta Köyliöön ja heinäkuussa päädyimme tänne Halikkoon. Täällä minulla on tilaa valmistaa köysiä ja köysitöitä, kunhan kerkiän laittamaan paikat kuntoon. Viihdyimme saaristossa 25 vuotta, mutta pikkuhiljaa asioiden hoitaminen tuli siellä yhä hankalammaksi, joten päätimme muuttaa takaisin mantereelle.
Muuttokiireistä huolimatta Snellman on ehtinyt jo käymään Teijon Wanhanajan Markkinoilla sekä Hämeenlinnan keskiaikaistapahtumassa, edessä ovat vielä Muurlan wanhanajan markkinat ja Taalintehtaan keskiaikaismarkkinat.
-Nyt haen paikkoja, joissa voisin pitää talvella köysityökursseja. Sosiaalisen median kautta olen jo saanut ilmoittautumisia kursseille ja ehdotuksia tiloiksi. Kursseilla käy kirjava joukko väkeä, nuorista iäkkäisiin, harrastajista ja uuden opettelijoista alan ammattilaisiin, jotka haluavat pitää taitojaan yllä. Kurssit ovat yhdessäoloa, hyvää oloa ja ihmisten luovuus kasvaa tehdessä.
Snellmanilla verenperintö on vetänyt köysien ja köysitöiden pariin, hän on merikarhujen sukua jo neljännessä polvessa. Suvussa on ollut niin merimiehiä kuin kapteeneita.
-Lapsena opin pleissaamaan köysiä ennen kuin lukemaan, isä opetti taidon minulle samoin kuin solmujen tekoa. Olen innokas veneilijä. Elämääni on aina luonnollisena osana kuulunut käsityöt ja luonnonmateriaalit. Siviiliammatiltani olen huonepuukaluseppä ja olen toiminut aikoinaan puutyönopettajana.
Kuutisen vuotta sitten Snellman alkoi tehdä aktiivisemmin köysitöitä ja ihmiset innostuivat kyselemään, josko töitä saisi ostaa.
-Rakensin itselleni köysiradan ja -koneen. On terapeuttista tehdä käsillään. Materiaalien pitää ehdottomasti olla hyvänlaatuisia luonnonmateriaaleja. Inspiraationa minulla toimii purjelaivoissa käytetyt köydet ja köysityöt.
Nykyään enää harva tekee kaupallisesti ammattimielessä ohuita köysiä luonnonmateriaaleista.
-Käytän töissäni pellavaa, hamppua, juuttia ja puuvillaa. Kuitu valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi puuvillaköysi sopii makremeetöihin ja hamppu veneen lepuuttajiin.
-Hamppu on ollut pääasiallinen materiaali köysien valmistuksessa. Se on suhteellisen halpa, pitkä ja kestävä kuitu. Kosteutta se ei kuitenkaan kestä ja siksi purjelaivoissa köydet tervattiin. Juutti puolestaan on ekologinen kuitu, kun koko kasvi voidaan hyödyntää eri tavoin. Juutista tehdyt köysityöt sopivat esimerkiksi sisustustuotteiksi. Perinteisesti koivun tuohesta ja pajunkuoresta on tehty kosteutta kestäviä köysiä rysäkalastukseen ja tukinuittoon.
Snellmania voi seurata Facebookissa M Snellman Ropeworks. Tähän asti suuri yleisö on ollut ulkomailla, muun muassa Yhdysvalloissa ja Englannissa. Kuluneen koronakauden aikana Suomessakin on kiinnostus kasvanut merimiestöihin.
-Minulla on opetusvideoita YouTubessa, joiden mukaan ihmiset voivat opetella tekemään merimiestöitä. Valmistan itse työkalut ja myyn niitä. Suosittu tee-se-itse-paketti on ditty bag, jossa on materiaalit ja työkalut sen tekemiseksi ja siihen liittyvä video. Ditty bag oli merimiesten tarvikepussi, jossa voi pitää pienesineitä ja tarvittavia työkaluja. Se ja merimiesarkun solmitut köysikahvat kertoivat paljon merimiehen taidoista ja osaamisesta, mitä hienommat sen parempi ammattilainen. Niillä mitattiin merimiehen arvo ja osaaminen. Uusien solmujen opettaminen toimi myös maksuvälineenä merimiesten kesken.
Snellman arvostaa vanhoja perinteitä ja kädentaitoja.
-Saan viedä eteenpäin vuosituhansia vanhoja asioita, toimin linkkinä menneen ja tulevan välillä, se on hieno tunne. Olen köysialan moniottelija, työkalujen lisäksi valmistan myös köysikoneita kotikäyttöön. Elämässämme köydet ovat aina läsnä, vaikka moni ei sitä huomaakaan, muun muassa langat, kaapelit ja vaijerit ovat kaikki tehty köysien tavoin. Haaveenani on vielä kasvattaa kuituhamppua siemenestä asti itse ja valmistaa se kuidun kautta lopputuotteeksi.
Tanja Virtanen
