Kranssi toivottaa tervetulleeksi

Lukkarinmäessä asuvan Kirsi Mörtin käsissä on syntynyt tänä vuonna kymmeniä havukransseja.
Kirsi Mört innostui kranssien tekemisestä viisi vuotta sitten.

Lukkarinmäessä sijaitsevan 1800-luvun lopussa rakennetun, punaisen omakotitalon pihapiirissä havaitsee tulleensa joulun tunnelmasta nauttivien ihmisten kotiin. Käsillä tekijän taidot on helppo huomata jo taloa ympäröivän, valkoisen aidan ohi kulkiessa. Aidan vierustalla on jouluvaloin somistettu puupenkki ja -hyllykkö, jossa on esillä useita havukransseja. Kranssit ovat talossa asuvan Kirsi Mörtin valmistamia. Hänen oma kranssipajansa sijaitsee piharakennuksen päädyssä. Pajan seinillä ja ovissa on valmiita kransseja ja pöydällä niiden tekemiseen tarvittavia materiaaleja, kuten havuja ja varpuja, sekä rautalankaa, oksasakset ja erilaisia koristenauhoja.

– Aloitin kranssien tekemisen viitisen vuotta sitten. Käytin aluksi kransseihin kaikenlaisia luonnosta ja puutarhasta löytyviä materiaaleja. Valmistin kranssit tuoreista kasveista ja kukista, ja sen jälkeen annoin niiden kuivua. Viime vuonna tein ensimmäiset havukranssit, joita laitoin myös myyntiin portinpieleen. Kransseja ostaneet ihmiset ovat tulleet tänäkin jouluna katselemaan kransseja ja kertoneet samalla, miten ne tuovat heille hyvää mieltä. Se on tuntunut tosi mukavalta. Haluan tehdä jokaisesta kranssista erilaisen. Niitä valmistaessani mietin usein, kenelle tämä kranssi mahtaa mennä. Kranssihan on tuhansien vuosien takaa peräisin oleva muoto. Se liittyy joulun odotukseen ja toivottaa tervetulleeksi. Kransseja laitetaan ulko-oveen tai kodin seinälle ja jonkin verran niitä viedään myös haudoille, Kirsi kertoo.

Kirsi käyttää havukranssien pohjana pajunoksista tehtyä rengasta, jonka hän sitoo rautalangalla muotoonsa. Isompiin kransseihin hän tilaa valmiit pohjat.

– Käytän kuusen, männyn, tuijan ja liekon oksia, sekä puolukan- ja mustikanvarpuja. Meillä on pieni, oma metsä, josta haemme havuja. Lisäksi olemme saaneet kahden metsänomistajan luvan hakea kaadetuista havupuista oksia. Myös kesämökin tontilta löytyy materiaaleja kransseihin. Hopeakuusen oksat olisivat todella kauniita, mutta niitä on melko harvoin tarjolla.

Kirsi kiittelee puolisoaan Reino ”Repe” Laaksosta, joka on tärkeässä roolissa varsinkin materiaalien kuljettamisvaiheessa.

– Repe kuskaa havuja peräkärryllä ja huolehtii myös ruokahuollosta, kun olen kranssipajalla. Hän on mestari tekemään esimerkiksi pieniä reikiä kastanjanpähkinöihin, joita käytän koristeena. Kiinnitän joskus myös käpyjä kransseihin, mutta muuten haluan tehdä niistä mahdollisimman luonnollisia ja yksinkertaisia. Yleensä laitan kransseihin pelkästään silkkinauhoja somisteeksi.

Kirsin ja Repen kaunis koti on somistautunut tulevaa joulua varten. Takassa palava tuli, kynttilät ja jouluvalot luovat lämmintä ja rauhallista tunnelmaa. Pöydillä ja lipastojen päällä on mukana Kirsin valmistamia keramiikkatöitä, tuikkukippoja ja kynttilänalustoja.

– Olen ollut Salon kansalaisopiston keramiikkakursseilla mukana kolme vuotta. Se on mielestäni kiva harrastus. Viime kesänä osallistuin myös rakupoltto-kurssille. Olen kokeillut muitakin kansalaisopiston kursseja, uusimpana haluaisin aloittaa kalligrafian kurssin. Tykkään myös ompelemisesta ja sain 60- vuotissyntymäpäivälahjaksi uuden saumurin.

Taitavan sisustajan silmää omaava Kirsi kuvailee joulun odottamisen olevan joulun parasta aikaa.

Lukkarinmäessä sijaitsevan 1800-luvun lopussa rakennetun, punaisen omakotitalon pihapiirissä havaitsee tulleensa joulun tunnelmasta nauttivien ihmisten kotiin.

– Intohimoni on sisustaminen. Menen sisustamisessa ja joulussakin aina tunnelma edellä. Aloitan laittamaan jouluisia valoja jo marraskuun alussa. Vietämme joulua perinteiseen tapaan, siihen liittyy jouluruoat, haudalla käynti ja joulusauna pihasaunassa.

Yleensä joku Kirsin ja Repen viidestä lapsesta tulee perheineen viettämään joulua heidän luokseen. Pariskunnalla on lisäksi kahdeksan alle 10-vuotiasta lastenlasta.

Kirsi ja Repe ovat olleet jakamassa jouluista tunnelmaa ja katseltavaa olemalla mukana Lukkarinmäen joulukalenterissa. Joulukuun 15. päivänä auenneessa luukussa ovat esillä muun muassa vanhat sukset, potkukelkka, lahjapaketteja ja nukkuva tonttu.

– Kolme vuotta sitten meillä oli aidan vieressä tonttutalo. Olimme laittaneet vanhan kannon sisälle radion, jossa soi joululaulut. Musiikki oli niin pienellä, että sen kuuli vasta sitten, kun tuli lähemmäs tonttutaloa. Moni asetelmaa katsellut alkoi kuulostelemaan ja ihmettelemään, kuuluuko tässä joku joululaulu, Kirsi ja Repe kertovat.

Maritta Määttänen

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: