Joukko salolaisia yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä on julkaissut Kulttuurimanifestiksi otsikoidun kirjelmän. Siinä vaaditaan kaupungin arvoihin nojaten kunnollisia, kulttuurille suunniteltuja tai muokattuja tiloja, lisää rahallista panostusta eri toimintoihin taiteenalasta riippumatta ja ammattitaitoisen kulttuurijohtajan tehtävän perustamista.
Allekirjoittajien mukaan salolainen kulttuurielämä on jo vuosia kärsinyt toimivien ja kunnollisten tilojen puutteesta. Siksi ”tyhjillään olevista kaupungin omistamista, sisäilmaltaan tutkitusti terveistä kiinteistöistä tulee osoittaa kohtuuhinnalla tiloja kulttuuritoimijoiden käyttöön”.
Tilojen yhteiskäytön mahdollisuus helpottaisi ja tehostaisi kaupungin tilojen käyttöä ja edistäisi toimijoiden yhteistyötä ja uusien toimintojen ja tapahtumien syntymistä.
Kulttuurin oma kotipesä, kulttuurikeskus tai -talo voisi olla alku kaupungin elin-, veto- ja ostovoimaa lisäävälle toiminnalle, johon salolaiset kulttuuritoimijat parhaimmillaan kykenevät.
Manifestissa halutaan kaupungin investoivan tulevina vuosina kulttuuripalvelujen tuotantoon ja kumppanuuksiin vähintään yhden prosentin osuuden kokonaisbudjetista. Myös kulttuurikentän taloudellisen tilan selvittämiseksi tulee tehdä selvitys.
Kolmanneksi Salo tarvitsee manifestin mukaan sitoutuneen, ammattimaisen kulttuurijohtajan, joka raivaa leveämpää tietä salolaiselle kulttuurille.
”Salo tarvitsee johtajan, jolla on ymmärrys kulttuuripolitiikasta, kaupungin organisaatiosta, virkamiestyöstä, sekä kulttuurikentän toiminnasta kaikessa laajuudessaan niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.”
Kulttuuritoimijoiden mielestä kulttuuri kuuluu kaikille iästä, kulttuuritaustasta ja elämäntilanteesta riippumatta ja sen on oltava kaikkien saatavilla. Siinä missä taide ja kulttuuri ovat osalle kaupunkilaisista elintärkeä hyvinvoinnin lähde ja harrastus, kulttuuripalveluiden tuottajille se on elinkeino.
Tässä kulttuurimanifesti kokonaisuudessaan:
Kulttuurimanifesti
Salon kaupungin strategiassa nostetaan kaupungin arvoiksi rohkeus, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Kulttuuritoimijoiden näkökulmasta rohkeuteen liittyy asennemuutos ja lupa innostua taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksista. Oikeudenmukaisuus pitää sisällään yhdenvertaisen kohtelun eri palveluiden, kuten esimerkiksi kulttuurin ja liikunnan, välillä.
Vastuullisuuteen puolestaan kuuluu palveluiden resursointi niin, ettei palvelutuotanto nojaa liikaa vapaaehtoisuuden eli ilmaisen työn varaan. Vastuulliseen kumppanuuteen kuuluu avoimuus, päätöksenteon läpinäkyvyys, aito osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet yli sektorirajojen. Uusiin ideoihin ja innovaatioihin kannustava ilmapiiri vaikuttaa osaltaan kaupungin ja sen asukkaiden hyvinvointiin.
Kaupungin arvoihin nojaten vaadimme:
- kunnolliset, kulttuurille suunnitellut tai muokatut tilat
- lisää rahallista panostusta eri toimintoihin taiteenalasta riippumatta
- nykyisten kaupungin kulttuurituottajien ja vapaa-aikajohtajan lisäksi ammattitaitoisen kulttuurijohtajan.
Tilat
Salolainen kulttuurielämä on jo vuosia kärsinyt toimivien ja kunnollisten tilojen puutteesta. Tyhjillään olevista kaupungin omistamista, sisäilmaltaan tutkitusti terveistä kiinteistöistä tulee osoittaa kohtuuhinnalla tiloja kulttuuritoimijoiden käyttöön. Eri toimijoilla on omat vaatimuksensa tiloille. Niitä ovat esimerkiksi näyttelyt, tapahtumat, kokoukset, puku- ja välinevarastot, harjoittelu- ja esiintymistilat. Tilojen yhteiskäytön mahdollisuus helpottaa ja tehostaa kaupungin tilojen käyttöä ja edistää toimijoiden yhteistyötä taiteenalasta riippumatta. Yhteiskäyttömahdollisuus edistää myös uusien toimintojen ja tapahtumien syntymistä.
Kulttuurin oma kotipesä, kulttuurikeskus tai -talo voisi olla alku kaupungin elin-, vetoja ostovoimaa lisäävälle toiminnalle, johon salolaiset kulttuuritoimijat parhaimmillaan kykenevät.
Rahoitus
Kaupungin tulee tulevina vuosina investoida kulttuuripalvelujen tuotantoon ja kumppanuuksiin vähintään 1 % kaupungin kokonaisbudjetista. Investointien on mahdollistettava koko kulttuurikentän kasvu ja kehitys. Tuki helpottaa kulttuuritoimijoiden siirtymistä selviytymiskamppailusta toiminnan suunnitteluun ja palvelutarjonnan kehittämiseen sekä ammattimaisesti tuotetun kulttuuritarjonnan lisäämiseen. Mitä enemmän kulttuuritoimijat saavat toiminnastaan tuloja, esimerkiksi pääsylipputuloina, ja taloudellista tukea kaupungilta, sitä paremmat edellytykset toimijoilla on hakea valtionosuutta – yksin tai yhdessä. Kulttuurikentän taloudellisen tilan selvittämiseksi tulee tehdä selvitys. On selvitettävä, onko kaupungin tarjoama muu kuin rahallinen tuki asianmukaista ja riittävää. Mikä on kulttuuriyhdistysten työllistämisvaikutus? Voisiko kulttuuriyhdistysten hallituksiin saada politiikan edustus ja sitä kautta varmistettua toiminnan pitkäjänteisyys? Miten osallistetaan kuntalaisia ja tunnistetaan kipukohtia? Miltä näyttää täydellinen kulttuurikaupunki Salo?
Kulttuuritoimen johto
Salo tarvitsee sitoutuneen, ammattimaisen kulttuurijohtajan, joka raivaa leveämpää tietä salolaiselle kulttuurille. Salo tarvitsee johtajan, jolla on ymmärrys kulttuuripolitiikasta, kaupungin organisaatiosta, virkamiestyöstä, sekä kulttuurikentän toiminnasta kaikessa laajuudessaan niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Kulttuurijohtaja tuntee päätöksentekoprosessit ja hän osaa käydä oikea-aikaista
keskustelua oikeiden toimijoiden kanssa kulttuurin eteen tehtävien muutos- ja kehitystöiden edistämiseksi yli valtuustokausien. Kulttuurijohtaja ymmärtää, kehittää ja kantaa vastuun kaupungin kulttuuritoimen kokonaiskuvasta, jolloin kulttuuritoimijat voivat keskittyä tekemään ja kehittämään omaa toimintaansa.
Luovien alojen taloudellinen ja työllistävä, hyvinvointia lisäävä potentiaali on tunnistettava nykyistä paremmin. Eri puolilla laajaa Saloa tuotetaan jo nyt korkeatasoisia ja omaleimaisia tapahtumia ja palveluita ympärivuotisesti. Tapahtumat, harrastustoiminta, vielä alkutekijöissään oleva kulttuurimatkailu ja luovien alojen yritystoiminta tuovat työpaikkoja, ostovoimaa ja matkailijoita, mutta myös kysyntää muille palveluille. Ne tuovat myös vahvaa imagohyötyä Saloon. Pitkäjänteisesti positiivista kaupunkikuvaa rakentava kulttuuritoiminta saa ihmiset vierailemaan Salossa – mitä paremmat ja laadukkaammat puitteet, sitä pidempi on matkailijoiden viipymä ja sitä enemmän rahaa jää Saloon. Kulttuuritoimijoiden mielestä kulttuuri kuuluu kaikille iästä, kulttuuritaustasta ja elämäntilanteesta riippumatta ja sen on oltava kaikkien saatavilla. Siinä missä taide ja kulttuuri ovat osalle kaupunkilaisista elintärkeä hyvinvoinnin lähde ja harrastus, kulttuuripalveluiden tuottajille se on elinkeino.
Allekirjoittajat:
Anne Nenonen
Asko Lehtonen
Emmi Raasumaa
Esteri Mäkinen
EtnoSalo ry
Halikon Musiikkiyhdistys ry
Hanna-Kaisa Sulavuori-kettula
Heikki Laaksonen
Henni Isojunno, MuM,
Musiikkipedagogi
Helinä Rinne
Henrik Hausen
Joonas Pyöli
Jukka Pohjola/Salon Laulu-Sepot
Karolian Blom
Kikka Niittynen
Kirakan kesäteatteriyhdistys ry
Kisko-Seura ry
Kulttuurimeijeri ry
Lotta-Pia Kallio
Marjukka Paajolahti-Halme
Mia Kuisma
Musiikkiyhdistys Leticia ry
Päivikki Franck
Pauliina Salonius
Piazza Brass ry
Poikki Taideyhdistys ry
Pritakka oy
Pro Rantakivet ry
Saara Rauvala
Salo Irish ry
SaloJazz ry
Salon Teatteri
Salon Teatteri ry
Salon-Laulusepot
Sarika Lipasti
Sirkus Kollektiivi Blind Gut Ry
Sissi Peltonen
Teatteriyhdistys Vinssi ry
Tepa ahonen / Pritakka Oy
Timo A. Aalto
Salonjokilaakso
