Elina Koskinen
– Olisi pitänyt aloittaa jo kymmenen vuotta sitten, huokaa muurlalainen Timo Wallius, joka liittyi Salon Laulu-Seppojen riveihin 65-vuotiskonsertin aikoihin.
– En oikeastaan tiennyt muita salolaisia mieskuoroja ja sekakuoroon liittymistä en edes harkinnut. Vuosien varrella olen eniten pitänyt Gösta Sundqvistin lauluihin keskittyneestä konsertista, koska niissä lauluissa on aina sanoma.
Perniöläinen Arto Fagerström on harrastanut kuorolaulua pitkään.
– Aloitin jo vuonna 1987 Perniön mieskuorossa ja lauloin siellä vuoteen 2012 asti, en tosin ihan yhtäjaksoisesti. Joonas Pyöli johti Perniön mieskuoroa pari vuotta ja kun hän siirtyi johtamaan Laulu-Seppoja, siirryin sitten vähitellen minäkin. Siinä vaiheessa olin viisikymppisenä kuoron nuorin laulaja, nythän meidän ikähaitarimme ulottuu 22 vuodesta yli kahdeksaankymmeneen, hymyilee Arto.
– Joonas alkoi viedä kuoron ohjelmistoa kevyen musiikin suuntaan, ja alkuun mietin että mitenkähän tässä mahtaa käydä. Hyvinhän se meni ja kaikki konserttimme ovat olleet loppuunmyytyjä. Esiintyminen täysille saleille on jollakin tavalla vapauttavaa ja muutenkin tämän harrastuksen parissa kaikki muu unohtuu. Eikä yhtään haittaa ajaa Perniöstä 50 kilometriä edestakaisin harjoituksiin!
Tänä vuonna 70 vuotta täyttävän Laulu-Sepot -kuoron historia pohjautuu suojeluskuntalaulajiin, kuten monen muunkin suomalaisen mieskuoron. Suojeluskunnat kiellettiin sotien jälkeen, mutta lauluinnostus jatkui. Marraskuun 2. päivänä vuonna 1949 kokoonnuttiin postinhoitaja Yrjö Koskelan aloitteesta keskustelemaan mieskuoron perustamisesta Salon kauppalaan. Kokoontumisessa pohdittiin muun muassa että laulun voimin voitaisiin nostaa isänmaa-käsitettä ylöspäin, sillä valvontakomission läsnäolo maassamme oli painanut sen alennustilaan. Toisaalta haluttiin, että kuoro on täysin epäpoliittinen ja avoin kaikille laulutaitoisille. Tämä käy ilmi Olavi Kiviahon kirjoittamasta historiikista.
Kuoron puheenjohtaja Jukka Pohjola kertoo, että kuorossa on tällä hetkellä 34 laulajaa.
– Jäsenmäärä on vuosien varrella vaihdellut, itse tulin mukaan vuonna 1988. Aika monella kuorolaisella on samantapainen historia: kouluaikana on laulettu lapsi- ja nuorisokuoroissa, ruuhkavuosien aikana on oltu useampi vuosi laulamatta ja sitten on aloitettu uudestaan. Meillä on kuorossa musiikkilautakunta, johon kuuluu kuoron johtajan lisäksi yksi laulaja jokaisesta neljästä stemmasta, ja tässä lautakunnassa pohditaan tulevaa ohjelmistoa. Yleisön ehdotuksia ja mielipiteitä on myös kysytty kuoron facebook-sivuilla.
Kuoron taiteellisesta linjasta on vetovastuu kuitenkin johtajalla, musiikinmaisteri Joonas Pyölillä.
– Konserttiemme teemana on vuosien varrella ollut Olavi Virran, Rauli Badding Somerjoen, Junnun sekä Matin ja Tepon musiikkia, jo mainitun Gösta Sundqvistin ohella, ja olemme yrittäneet löytää heidän ohjelmistostaan vähän harvemmin kuultuja helmiä. Kaikkien hyvienkään kappaleiden sovittaminen mieskuorolle ei kuitenkaan onnistu. Tulevan juhlakonserttimme ohjelma on läpileikkaus kuoron vuosikymmenien ohjelmistosta ja laulamme esimerkiksi 30-vuotiskonsertissa esitetyn perinteisen mieskuorolaulun Olav Tryggvason. Tuo 40 vuotta vanha esitys löytyy muuten Youtubesta! Ensi kevään konsertti keskittyy Kari Tapion musiikkiin.
Tutkimusten mukaan kuorolauluharrastus pidentää elinikää. Ja niin upealta kuulostaa näiden miesten laulanta, että kannattaa suunnata Kulttuuritalo Kivaan 5. joulukuuta klo 18.00.
