Kuusikymppisellä Markku Erikssonilla todettiin viisitoista vuotta sitten merkittävä kuulonalenema, ja hän käyttää arjessaan kuulokojetta.
–Itse en huomannut kuulon heikentymistä, vaan ihmiset ympärilläni alkoivat huomauttaa siitä. Olin sitä mieltä, että muiden pitäisi vain puhua selkeämmin, Eriksson muistelee.
Hänen kuulonalenemansa taustalla ovat elämän aikana kertynyt melualtistus ja perimä. Nuorena hän on myös ollut meluhaittoja aiheuttavassa työssä. Nykyään Eriksson työskentelee kosteusmittaajana ja sähköasentajana. Sen vuoksi hän vierailee ajoittain rakennustyömailla melun keskellä. Hänen mukaansa arjessa myös ruokalat ja ravintolat voivat olla melutasoltaan rasittavia.
–Melu vaanii yllättävän monessa paikassa. Esimerkiksi rakennusmelu voi saada kuulokojeen ”tilttiin”, jos melun äänieristyksestä ei ole huolehdittu. Elämä kuulonaleneman kanssa vaatii enemmän aivotyötä. Nykyään pidän paremmin huolta kuulostani ja puhun kuulonhuollon tärkeydestä myös lähipiirilleni. Varmasti kaikki haluavat kuulla, mitä muut heille sanovat — kuulo on arvokas asia, Eriksson sanoo.
Kuulovaurio ei katso ikää
Viime viikolla vietettiin kuuloviikkoa ja kuulopäivää, ja niiden kunniaksi Salon kuuloyhdistys ry kutsui Saloon vierailulle valtakunnallisen Kuuloliiton puhumaan melusta ja kuulon suojelusta.
Luennolla korostettiin melun aiheuttamia terveyshaittoja, kuten väsymystä, stressiä, päänsärkyä, lihasjännitystä, keskittymisvaikeuksia ja vuorovaikutuksen hankaloitumista. Kuulijat saivat myös vahvan kehotuksen kuulon suojelemiseen sekä muistutuksen siitä, että kuulovaurio voi syntyä minkä ikäisenä tahansa.
–WHO:n suositus on, että 50 ikävuoden jälkeen käydään säännöllisesti kuulontutkimuksessa. Kannustamme tarkistuttamaan omaa kuuloa ja hakeutumaan matalalla kynnyksellä tutkimuksiin, jos itse tai joku lähipiiristä huomaa kuulon heikkenemisen, painottavat liiton asiantuntijat Tuija Syväoja ja Tiina Hattunen.
Nelli Spännäri
