Tuomala oli valmistanut riisipuuroa ja perunamuusia jo aikaisin aamulla ennen seurakuntatalolle saapumistaan. Perunamuusia oli valmistanut myös Hilkka Pietilä ja piirakkataikinaa tehtiin päivän aikana useita kertoja. Taustalla Kuusjoen karjalaisten sihteeri Raili Nummela kantaa korillista valmiita piirakoita.
Kuusjoen seurakuntatalon ruokasalin suuren pöydän ääreen kokoontuneet talkoolaiset leipoivat iloisen puheensorinan säestyksellä riisi- ja perunapiirakoita, jotka paistettiin seurakuntatalon keittiön uuneissa.
Kuusjoen Karjalaiset -seuran järjestämät piirakkatalkoot järjestettiin kolmatta kertaa. 12 talkoolaisen voimin leivottiin 500 piirakkaa.
Kaija Tuomala oli valmistanut riisipuuroa ja perunamuusia jo aikaisin aamulla ennen seurakuntatalolle saapumistaan. Perunamuusia oli valmistanut myös Hilkka Pietilä ja piirakkataikinaa tehtiin päivän aikana useita kertoja.
-Kiinnostus piirakoiden leipomiseen on tullut isoäidiltäni ja myös äidiltäni, vaikka hän olikin Pohjanmaalta kotoisin. Olin lapsi, kun isoäitini opetti piirakkapohjien pyörityksen. Hänen kuoltuaan kysyin äidiltä, mites se piirakkataikina oikein tehdään. Sitä alkoi karjalanpiirakoiden leipominen. Osallistuin vuonna 2004 valtakunnallisiin piirakkamestaruuskilpailuihin, jotka järjestettiin Joensuussa Karjala-liiton kesäjuhlien yhteydessä. Satuin voittamaan ne kisat, Tuomala kertoi.
Karjalan liiton hallituksen hyväksymän piirakkamestarin arvonimen voivat saada sellaiset henkilöt, jotka ovat valmistaneet piirakoita yleisötapahtumiin, opettaneet piirakantekoa ja osallistuneet piirakkakilpailuihin. Tähän mennessä piirakkamestarin arvonimen on saanut 120 henkilöä. Tuomala kertoi saaneensa rinnassaan kiiltelevän Piirakkamestari-kyltin vuonna 2021.
-Minulla on ollut halu jatkaa ja vaalia karjalaista perintöä. Olen pitänyt piirakkakursseja erilaisille ryhmille, kuten kirkkokuorolle ja Martoille. Olen käynyt opettamassa piirakoiden leipomista myös monille lasten ja nuorten ryhmille esimerkiksi partiossa, Tuomala sanoi.
Tuomala esitteli kännykästään valokuvia Sauli Niinistölle ja Jenni Haukiolle joulukuussa toimitetusta Karjalan Liiton Salon piirin naistoimikunnan tervehdyksestä. Tuomala oli hankkinut ison korin, johon koottiin riisipiirakoita, perunapiirakoita, sienivatruskoita, sulhaspiirakoita ja lanttusupikkaita.
-Osa leivonnaisista oli minun valmistamiani. Tervehdystä olivat viemässä Liisa Pulli, joka edusti naistoimikuntaa, sekä liiton toiminnanjohtaja Minna Anttonen ja puheenjohtaja Martti Talja. Niinistön kiitoskirje tuli viime viikolla, Tuomala kertoi.
Tuomala antoi talkoissa vinkkejä onnistuneiden karjalanpiirakoiden aikaansaamiseksi. Hän totesi piirakoiden valmistamisen alkavan sujumaan leipomiskertojen karttuessa.
-Ruistaikinan tulee olla napakkaa, sillä liian löysästä taikinasta on mahdotonta tehdä piirakkapohjia. Käytän taikinaan hienoa täysjyväruisjauhoa, joka tunnettiin ennen nimellä ruissihtijauho. Lisään myös vähän tavallista ruisjauhoa mukaan taikinaan. Taikinasta leikatun alkupalan tulisi olla sopivan kokoinen, ei liian iso, eikä liian pienikään. Pulikalla kaulitun kuoren paksuus tulisi olla myös sopivan ohut, sillä liian ohut pohja repeää helposti, Tuomala sanoi.
Tuomalan tasaisen kokoiset piirakkapohjat pyörivät leipomisalustan ja pulikan välissä kauniisti.
-Pohjan pyörimään saaminen voi tuntua ensin vaikealta, mutta kyllä se onnistuu. Lasten kanssa leipoessa pitää käyttää paljon jauhoja. Karjalanpiirakat tehdään pitkälti sormituntumalta. Silmä alkaa myös ”sanomaan”, mikä on esimerkiksi riittävä määrä täytettä.
Tuomala neuvoi kauniin rypytyksen syntyvän etusormien avulla, painaen taikinaa aavistuksen itseensä päin.
-Taikinaa ei saa nipistää ryppyyn, sillä kuoren alle jää silloin tyhjää tilaa ja se kohta piirakasta palaa helposti. Piirakat paistetaan todella kuumassa uunissa. Itse paistan yleensä 275 asteen kuumuudessa noin 15 minuutin ajan.
Seurakuntatalon kahteen uuniin laitettiin pelti toisensa jälkeen paistettavia piirakoita. Uunista otetut kypsät piirakat voideltiin voisulalla. Tuomalan vieressä leiponut Eija Härri sanoi olleensa seuran toiminnassa mukana muutaman vuoden ajan ja omaavansa isänsä puolelta karjalaisia sukujuuria.
-Olen ollut tässä piirakkamestarin opissa ja katsonut, miten hän niitä tekee. En ole ennen leiponut perunapiirakoita, mutta tänään taidan leipoa ensimmäiset, Härri suunnitteli.
Kuusjoen karjalaiset -seuran varapuheenjohtajana toimiva Sirpa Päärni kertoi isänsä puoleisen suvun olevan kotoisin Karjalasta.
-Isäni äiti oli taitava piirakantekijä. Hän teki aina perunapiirakoita ja oli muutenkin kova leipomaan, Päärni kertoi.
Kuusjoen Karjalaiset on rekisteröity yhdistys, joka on perustettu vuonna 1945 ja siihen kuuluu noin 40 jäsentä. Seura kuuluu Karjalaisseurojen Salon piiriin ja Karjalan Liittoon.
-Seuraan kuuluu jäseniä myös Perttelistä, Halikosta, Muurlasta ja Salosta. Kokoonnumme kerran kuukaudessa tarinailtoihin, jotka pidetään Kuusjoen terveystalolla. Seura järjestää erilaisia tapahtumia ja retkiä. Kesäisin pelaamme kyykkää Kuusjoen koulun kentällä. Piirakkatalkoiden lisäksi meillä on muitakin karjalaisiin ruokiin liittyviä tapahtumia. Karjalaisseurojen Salon piirin naistoimikunta järjestää yhdessä muiden talkoolaisten kanssa perinneruokapidot, jossa tarjotaan karjalaisia perinneruokia piirakoiden kera. Seuraavat pidot pidetään lokakuussa Salon seurakuntatalossa, Päärni kertoi.
Maritta Määttänen
