Uni on tosi makee juttu.
Tähän unilääkäri Henri Tuomilehdon lausahdukseen kaikkien meidän huonounisten on helppo yhtyä. Jokainen tietää, mikä ero on olotilassa aamulla huonosti nukutun versus hyvin nukutun yön jälkeen.
Alun perin korva-nenä-kurkkulääkäriksi erikoistunut Tuomilehto luennoi lauantaina Salon Naisex-messuilla. Lions Club Salo Birgitat on aina onnistunut saamaan messuille yleisöä kiinnostavan ja ajankohtaisen esiintyjän, niin tänäkin vuonna.
Henri Tuomilehto on maailmankansalainen: hän on syntynyt Turussa, opiskellut lääketiedettä Tampereella ja asunut useammassa maassa ulkomailla, viimeisimmän pitemmän ajanjakson toistakymmentä vuotta sitten Kanadassa Montrealissa.
-Väittelin 2003 lasten leikkauksen jälkeisestä kipulääkityksestä. Samana vuonna kuitenkin sattuma puuttui peliin ja osallistuin puolivahingossa uniapnean maailmankokoukseen Helsingissä. Sain siellä aiheesta jonkinlaisen herätyksen.
Tuomilehdon mukaan lääketieteellisessä käsiteltiin siihen aikaan unihäiriöitä hyvin heikosti eikä tietoa aiheesta ollut juuri saatavilla. Aikoinaan uniapneaa hoidettiin leikkauksella: poistettiin nielusta suurin piirtein kaikki mitä voitiin.
Tutkimuksen myötä todettiin että se ei ole oikea hoito uniapneaan, nykyään se on käytössä enää vain harvoin.
Tuomilehto perusti oman klinikan Kanadan reissun jälkeen. Suomessa ei ollut montaakaan vastaavaa.
-Vuokrasin siivouskomeron kokoisen tilan Kuopiosta ja hyppäsin pois vakivirasta. Huomasin, että vastaanotolleni uniapnean ja kuorsauksen vuoksi hakeutuneet ihmiset olivat pääsääntöisesti ylipainoisia, mutta tieteellisistä julkaisuista ei löytynyt minkäänlaista tutkimusnäyttöä painon pudotuksen vaikutuksesta uniapnean hoidossa.
Tuomilehto johti sittemmin tutkimusta, jossa ensimmäisenä maailmassa osoitettiin terveellisten elämäntapojen hyödyllinen vaikutus uniapnean hoidossa.
Kahdeksan vuoden jälkeen Tuomilehto myi yrityksensä Coronarialle ja laajensi klinikoita ympäri Suomea. Matka jatkui kolme vuotta myöhemmin ja hän perusti lääkärikeskus Aavaan unihäiriöihin erikoistuneen yksikön. Hän kouluttaa sekä lääkäreitä että hoitajia, ja on kirjoittanut palkitun tietokirjan ”Nukkumalla menestykseen”.
Huonounisuus on selvästi yleistynyt, ja sen huomaa ainakin jos erehtyy somessa valittamaan nukkumattomuuttaan: varmasti hyvää tarkoittavia neuvoja riittää lämpimästä maidosta vodkaan kastettuihin villasukkiin saakka.
-Jos polvi on pirun kipeä, niin menen lääkäriin enkä kuuntele kavereitten mielipiteitä, Henri Tuomilehto toteaa lakonisesti.
Hänen asiakkaittensa ikähaarukka on todella laaja, viisivuotiaista yli 90-vuotiaisiin. Unihäiriöitä on yli 80 erilaista, osa niistä on perinnöllisiä ja osa taas liittyy epäterveellisiin ja -säännöllisiin elämäntapoihin.
-Unihäiriöisiä on enenevässä määrin, niistä puhutaankin nykyään enemmän: työn kuormittavuus on lisääntynyt ja sama määrä unta kuin 30-40 vuotta sitten ei enää nykymaailman hektisessä menossa riitä.
Unella on myös kilpailijoita. Digitalisaatio on tuonut erilaisia mielihyvän tuottajia, kuten television ja somen.
Unitohtorilla on omakohtaista kokemusta unen vaikutuksista päivittäiseen elämään.
-Parikymmentä vuotta sitten olin iltavirkku. Olin kuvitellut, että olen päivisin tehokas, ja että tehoja riittää illalle. Todellisuudessa olin lapamato, joka ei päivisin saanut mitään aikaan.
Tuomilehti kertoo tekevänsä paljon töitä ja tykkäävänsä urheilla. Hän huomasi, että jotain täytyy tehdä toisin.
-Illat lähtevät helposti lapasesta.
Ihminen pystyy tekemään oman hyvinvointinsa eteen huomattavan paljon. Liian ehdoton ei kuitenkaan kannata olla, se ei johda hyvään tulokseen.
-Unella on paljon tarjottavaa: toimintakykyä, positiivisuutta, aktiivisuutta. Ei kannata tyytyä huonoon uneen. Hyvän unen eteen kannattaa tehdä hommia.
Elina Koskinen
