Länsirata Oy:n osakaskuntien Turun, Espoon, Salon, Lohjan, Vihdin ja Kirkkonummen sekä valtion välisissä neuvotteluissa on saavutettu sopu. Salon kaupungin lähettämän tiedotteen mukaan sopu mahdollistaa siirtymisen päätöksentekoon Länsiradan etenemisestä rakentamisvaiheeseen.
Hankkeen rahoitusta koskeva osakassopimus viedään Länsiradan kuuden kunnan ja valtion päätöksentekoelimiin marras-joulukuussa. Länsiradan rakentaminen voisi alkaa vuoden 2027 lopulla. Salossa valtuusto kokoontuu 15. joulukuuta.
Kunnissa ollaan tyytyväisiä vihdoin saavutettuun neuvottelutulokseen. Osakassopimusneuvotteluja on käyty kahden vuoden ajan. Rakentamisvaiheeseen siirtymisestä hyväksyttiin esisopimus kuntien ja valtion välille kesäkuussa 2024.
Kyseessä on kansallisesti merkittävä hanke, joka on suuri ja pitkäaikainen investointi kaikille Länsiradan kunnille.
Espoosta Veikkolan, Vihdin, Lohjan ja Salon kautta Turkuun kulkeva nopea raideyhteys on Suomen suurin infrahanke, jonka myötä avautuu uusi luotettava ja nopea junayhteys Etelä-Suomessa. Hanke tuo uusia paikkakuntia raideliikenteen piiriin, parantaa Suomen yhteyksiä Eurooppaan ja täyttää eurooppalaisen TEN-T-liikenneverkon edellytykset Helsingin ja Turun välisellä osuudella.
Perjantaina aavutettu neuvottelutuloksen hyväksyminen tarkoittaa sitä, että valtio ja kunnat voivat tehdä päätökset hankkeen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä. Siinä tehdään rakentamissuunnitelma koko välille Espoosta Kupittaalle ja rakennetaan uutta rataa Espoon ja Lohjan välille sekä toinen raide Salo-Hajala- ja Nunna-Kupittaa- rataosuuksille.
Hankkeen toisessa vaiheessa on tarkoitus toteuttaa osuudet Lohja-Salo ja Hajala-Nunna. Kunnat ovat sopineet keskenään myös toisen vaiheen rahoittamisesta 300 miljoonalla eurolla. Nyt päättyneissä neuvotteluissa valtion kanssa sitä ei käsitelty, mutta sopimus viedään valtuustojen hyväksyttäväksi samassa yhteydessä.
Kuntien keskinäinen sopimus korostaa Länsirata-kuntien näkemystä siitä, että radan hyödyt saadaan täysimääräisinä vasta, kun koko ratayhteys on valmis. Kunnille neuvotteluissa onkin ollut tärkeää edistää koko ratavälin rakentamissuunnittelua kustannussäästöjen saavuttamiseksi sekä hankkeen EU-tukikelpoisuuden ja rakentamisvalmiuden parantamiseksi. Siksi kunnat pitävät hyvänä asiana, että se on kirjattu selkeästi osakassopimukseen.
Kunnat sitoutuvat ensimmäiseen vaiheeseen yhteensä 400 miljoonalla eurolla
Länsiradan kokonaiskustannusarvio on 1,32 miljardia euroa. Kuntien osuus rahoituksesta on 33 prosenttia ja Suomen valtion osuus 67 prosenttia. Kunnat sitoutuvat ensimmäiseen vaiheeseen yhteensä 400 miljoonalla eurolla ja Suomen valtio 400 miljoonalla. Tämän lisäksi hankkeen toteuttavalle Länsirata Oy:lle annetaan oikeus hankkia vierasta pääomaa enintään 520 miljoonaa euroa.
Kuntien 400 miljoonan rahoitusosuus kohdistuu lähemmäs sitä hetkeä, kun rata valmistuu ja investoinnin hyödyt toteutuvat. Rahoitus on nyt jaksotettu kuntien toivomalla tavalla.
Kuntien taloudelliset vastuut ovat neuvottelutuloksessa rajatut ja selkeät. Mahdollinen EU-tuki hyödyntää kaikkia yhtiön osakkaita. Kuntien kirjanpitomenettelyt on huomioitu neuvottelujen aikana ja ne huomioidaan kuntien päätöksenteon yhteydessä.
Kunnille on tärkeää myös se, että radan rakentavan Länsirata-yhtiön ohjaus on selkeää. Mallista on sovittu nyt neuvotellussa sopimuksessa. Hankkeesta on vastuussa yhtiön hallitus, jonne kunnat nimeävät myös jäseniä. Näin kunnilla säilyy mahdollisuus osallistua hanketta ja hankeyhtiötä koskevaan päätöksentekoon.
Ohjauksesta sopimalla varmistetaan hankeyhtiön toimintaedellytykset ja mahdollistetaan taloudellisesti ja toiminnallisesti hyödylliset innovaatiot hankkeen toteuttamisessa. Lisäksi on olennaista, että rakentamisen aikaisista vastuista hankeyhtiön ja valtion rataverkkoa hallinnoivan Väyläviraston välillä on selkeät kirjaukset.
