Lemunkartanon puutarhassa kasvaa maustekasveja ja vihanneksia

Jaana Lehtinen nauttii maatalousyrittäjän työn moninaisuudesta

Jaana Lehtisen lapset Joel ja Sara Lindgren viihtyvät kasvihuoneessa.

Pekka Mäenpää

Perniöläinen Jaana Lehtinen viljelee puutarhatilallaan monenlaista. Pääasiassa Lemunkartanon kasvihuoneissa ja avomaalla kasvaa luonnonmukaisesti viljeltyjä maustekasveja ja vihanneksia.

Lemunkartanon puutarha syntyi aikanaan maatalousyrityksen yhteyteen ja on toiminut perheyrityksenä vuodesta 2001, jolloin tilalle nousi ensimmäinen kasvihuone.
-Puutarha on alusta asti ollut luonnonmukaisesti viljelty. Arvostan puhtautta ja tervettä ravintoa ja tietenkin luonnon monimuotoisuuden varjelemista ja maapallon säilyttämistä elinkelpoisena tuleville sukupolville, Lehtinen kertoo.

Maatalousyrittäjänä on kulut aikaa jo lähes 20 vuotta. Työn ohessa opiskeltu puutarhurin tutkinto on tuonut varmuutta tilan kehittämiseen.
-Rakastan hyvää ruokaa, joten tuotantosuunnaksi on valikoitunut maustekasvien ja vihannesten taimituotanto. Kauneuskin on tärkeää, joten viljelemme myös jonkin verran kesäkukkia. Eri artikkeleita on yli 200 ja joka vuosi kokeilemme muun muassa erilaisia tomaattilajikkeita täydellisen tomaatin löytämisen toivossa.

Lehtinen kertoo asuneensa lapsuutensa kerrostalossa ja muutto maalle oli suuri haave ja muutos.
-Olen yrittäjäperheestä ja asunut lapsuuteni Porissa keskikaupungilta, mutta mieli on vetänyt maalle. Opiskelin ensin karjakoksi ja metsuriksi ja ajauduin työn perässä Perniöön, jossa avioiduin ja ryhdyin maatalousyrittäjäksi. Työ on ollut vaihtelevaa ja kiinnostavaa metsätöistä rahtipuintiin, remontointiin ja havukranssien tekoon, Lehtinen kertoo.

Puutarhaa perustettaessa perheen lapset Joel ja Sara olivat 10- ja 8-vuotiaita. He saivat olla alusta asti mukana lähes kaikissa tilan askareissa.
-Maaseutu lasten kasvuympäristönä on ollut turvallinen ja virikkeistä rikas, tosin kynnys lähteä kuljettamaan jälkikasvua taajamaan työkiireiden keskellä on korkea. Olen kuitenkin pitänyt siitä, että lapset ovat oppineet oman tekemisensä kautta kädentaitoja ja monta asiaa, joista myöhemmin voi olla iloa ja hyötyä. Meillä on myös aina ollut koiria ja välillä kesäpossuja ja lampaita. Eläinrakkaus on selvästi periytynyt lapsille

Puutarha ja luomu vievät mukanaan

Jaana Lehtinen sanoo puutarhaviljelyn vievän mukanaan, vaikka se on raskasta ja taloudellisesti haastavaa.
-Se on myös loputonta opettelua, oivaltamisen iloa, kasvun ihmettä, toivoa ja onnistumistakin. Ammatissa ei ole koskaan valmis ja on oltava muuntautumiskykyinen. Työ on kausiluonteista; puoli vuotta painetaan ympäripyöreää päivää sata lasissa jaksamisen äärirajoilla ja toinen puoli vuodesta palaudutaan, suunnitellaan, kohotetaan kuntoa ja unelmoidaan uudesta keväästä. Tämä sopii vahvaselkäiselle ja stressiä kestävälle, Lehtinen naurahtaa.

Lemunkartanon puutarhan vuosisykli kulkee samaa tahtia kuin alalla yleensäkin. Alkuvuodesta tehdään kaluston ja kiinteistöjen korjaukset, viljelysuunnitelmat, siemenhankinnat, paperisodat, rekrytoinnit, markkinoinnit, tarvikehankinnat ja messupaikkojen varaukset. Sitten alkavatkin jo kylvöt, koulinnat ja muut kasvintuotannot työt.
-Toukokuussa lähdemme toiveikkaina taiminemme maailmalle, kierrämme messuja, markkinoita, toreja ja erilaisia myyntitapahtumia sekä kuljetamme kuormia taimimyymälöihin. Salon torilla meillä on vuosipaikka ja siellä pyrimme olemaan taimivaunuinemme kesäkuun loppuun saakka, säiden mukaan tietenkin. Heinäkuussa, jos kaikki on sujunut suunnitellusti, kasvihuoneet ovat lähes tyhjinä ja raivaamme nurkkia ja siistimme huoneita talvea varten.

Työssä puutarhalla on vaihteleva määrä väkeä. Lapset ja lapsenlapsikin ahertavat mukana ja palkattua kotimaista työvoimaa 1-2 henkeä kiireiden mukaan.
-Välillä onnistun saamaan ystäviä viikonlopputalkoisiin ruokapalkalla, suuri kiitos heille, Lehtinen hymyilee.

Torielämä on omanlaisensa maailma; siellä kiva kohdata asiakkaita, joista osasta on tullut hyviä ystäviäkin.
-Taimimyynnin ohessa vaihdamme hoitovinkkejä ja herkkureseptejä ja kerromme mieluusti taimienkasvatusohjeita haluaville. Suurin osa myytävistä kasveista on helppohoitoisia ja pyrimme etsimään kestäviä harrastelijalajikkeita sekä helmiä hyvää ruokaa arvostaville.

Lehtisellä on antaa myös perusvinkkejä kiinnostuneille.
-Kasvata sellaisia yrttejä ja vihanneksia, joista pidät ja käytät. Mutta ota joka vuosi edes yksi uusi lajike kokeiluun, voit yllättyä positiivisesti. Käytä maustekasveja rohkeasti fiiliksen mukaan. Kokeile salviaa kalalle ja minttua uudelle perunalle, jos siltä tuntuu. Ohjeista viis, Lehtinen kannustaa.

Harvat hyötykasvit kestävät pakkasta; kevään ensimmäiset istutukset kannattaa suojata harsolla, laatikolla tai vaikka oljella. Taimia kastellaan reilusti, kunnes ne ovat juurtuneet. Sen jälkeen kestävät kuivuutta paremmin. Kasvin saa tapettua märkyyteen, harvemmin kuivuuteen.
-Pidän tärkeänä, että käytämme kotimaisia ja paikallisia tuottajia etenkin tällaisina haastavina aikoina. Suomalaisten, salolaisten, yrittäjien ja perheiden kannattaa tukea toinen toistaan ja puhaltaa samaan hiileen. Olen iloinen, että saan tehdä tätä työtä näiden ihmisten kanssa, Lehtinen kiittelee.

Lemunkartano on toiminut 1700-luvulla säteriratsutilana ja sen on kuulunut vuosien aikana monelle eri suvulle, Turun tuomiokirkolle, välillä kunnallekin. Tilan edellisessä päärakennuksessa toimi kartanoelämän jälkeen muun muassa lastenkoti ja kesäsiirtola.

Jaana Lehtinen on laittanut esille tyttärensä Saran ja hänen poikansa Aarnin kanssa monipuolisen kattauksen. Parvekelaatikoissa on salviaa, persiljaa, oreganoa, timjamia, sitruunatimjamia, erilaisia basilikoita, sitruunaminttua, wasabirucolaa, karriyrttiä,yrttiliisukkaa. Vihannesparvekelaatikossa kasvaa persiljaa, kurkkua, lehtikaalia, rukolaa, minitomaattia, ruohosipulia, samettikukkia ja minichili. Messinkiämpärissä viihtyvät karriyrtti, punainen ja Magic Blue-basilika sekä kelloköynnös.

kommenttia