Eduskuntavaalien lähestyessä lisääntyvät myös ministerien ja puoluejohtajien vierailut Salossa.
Viime viikolla IoT Campuksella akkuseminaarissa vieraillut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) tapasi yhdessä salolaisen eduskuntavaaliehdokkaan Saku Nikkasen kanssa äänestäjiä Kahvila Asemalla.
Ja kun radan kupeessa oltiin, ministeri sai vastailla kysymyksiin ja kertoa ajatuksiaan etenkin Tunnin junasta.
-On liian aikaista sanoa, millaisiin ratkaisuihin ratahankkeiden kanssa tullaan. Niihin tarvitaan merkittävä yksityinen rahoitus, se ei tule valtion tai kuntien varoista suoraan.
Harakan mukaan meneillään oleva suunnittelu on tärkeä osa hankkeita.
-Suunnittelu liikenteessä on kaiken a ja o. Pitää katsoa kauas tulevaisuuteen. On mietittävä sekä sitä, miten ihmisiä ja tavaraa kuljetetaan tulevaisuuden Suomessa. Kuljetuskustannuksilla on suuri merkitys myös akkuteollisuudessa.
Harakka sanoo, että suunnitelmat myös muuttuvat.
-Mutta niitä on oltava, tai muutoin olemme aina päiväkohtaisen tilanteen armoilla.
Hän muistuttaa kuinka olemassa olevat suunnitelmat saatiin nopeasti käyntiin, kun pandemia iski suomalaiseen talouteen.
-Kesällä 2020 oltiin tilanteessa, jossa oli pakko saada liikkeelle suuria elvytyshankkeita. Onnistuttiin tekemään isoja liikenneinvestointeja ja satsaamaan perusväylän pitoon. Ajoitus niillä osui nappiin.
Ministeriltä kysyttiin, miksi laitetaan rahaa uusiin liikenneinvestointeihin, vaikka nykyinen tieverkko on huonossa kunnossa.
-Eletään tilanteessa, jossa kaikki kustannukset ovat nousseet. Päällystyksen osalta kesällä 2020 tehtiin ennätyksellinen määrä pintaa. Ja hyvä että tehtiin silloin. Koska nyt tilanne on se, että vaikka rahaa on ennätysmäärä, saadaan entistä vähemmän kilometrejä tehtyä.
Myös ilmastonmuutos on aiheuttanut vaikeuksia tienpitoon. Suomessa on paljon tietä pieneen määrään ihmisiä. Kesät olleet myös hyvin märkiä ja kelirikko on vaivannut erityisen paljon.
-Toivon kärsivällisyyttä tienkäyttäjille.
Ministeriltä tivattiin myös kantaa tärkeysjärjestykseen ajoteiden ja rataväylien kesken. Harakka muistutti, että vielä rahaa ei ole pantu liikkeille; ei ainakaan niitä miljardeja, joista lehdistössä puhutaan.
-Ja kuten sanottua, jos ratahankkeita joskus saadaan toteutettua, rahoitus täytyy tulla suurelta osin yksityisesti. Hallituskaudella on saatu aikaiseksi 12-vuotinen rahoitusraami, missä järjestyksessä asioita tehdään. Se auttaa EU-rahoituksen saannissa. Mukana ovat olleet kaikki eduskuntapuolueet.
Salossakin käytiin keskustelua junien nopeuksista ja minuuteista, joilla kaupunkien väliä kuljetaan. Vasemmistoliiton salolainen eduskuntavaaliehdokas Timo Lähteenmäki halusi ministeriltä kommenttia julkisuudessa olleisiin heittoihin, joiden mukaan Salosta pääsisi parissakymmenessä minuutissa pääkaupunkiseudulle.
-Luotijunat eivät ole olleet Suomessa itseisarvo. Mutta siihen on kiinnostusta, että etelän kasvukolmion alueen työmatkaliikenteestä saataisiin mahdollisimman sujuvaa julkisilla.
Olennaista on, että ihmisiä saataisiin nopeasti ja kohtuullisella matkalla paikasta toiseen. Silloin ei olisi ajallisesti suurta eroa Salosta Espooseen töihin verrattuna kulkemiseen vaikka Itä-Helsingistä Espooseen, vaikka kilometrejä on eri määrä.
Liikenneministeri pitää hyvänä mahdollisuutta paikallisliikenteen kehittämiseen pitkän matkan liikenteen ohessa.
-Rantaradan kunnossapito ja tulevaisuus on siksi aina ollut tärkeää muista suunnitelmista riippumatta.
Ministeri muistuttaa, että hankeyhtiöt vastaavat toteutumisen edellytyksistä.
-Mitään ratkaisuja ei tehdä, ellei Salon kaupunki niitä hyväksy. Hankeyhtiöt on perustettu sitä varten, että niissä syntyy se käsitys millä tavalla, jos millään tavalla, tällainen hanke jatkuu.
Pekka Mäenpää
