Myös Kuusjoen keskusta sai viime sunnuntaina nauttia vilkkaasta hyörinästä perinteisten kesäpäivien myötä.
Salon kaupungin ”Kesä yhdessä” -kiertue on jatkanut kulkuaan, eikä vieläkään kesän voida sanoa olevan ohi. Koulujen alkamisesta ja töihin palaamisista huolimatta tulossa on vielä yhteisiä, leppoisia sunnuntaipäiviä Perttelissä Pertunpäivänä 21.8. sekä Muurlan Wanhanajan markkinoilla 27.8.
Perinteikkään kyläpäivän tapaan Kuusjoella nautittiin musiikkia ja toriherkkuja, sekä tarjolla oli myyntikojuja niin leipomusten, herkkujen kuin kädentaitojen ystäville. Paikalla oli kuusjokilaisia seuroja ja palokunta, ja lemmikkifaneja hemmoteltiin erityisellä tapaa: lapset pääsivät ratsastamaan ponikyydillä, sekä kaikilla eläimistä kiinnostuneilla oli oiva tilaisuus tutustua ”karvaisten kaverien” eläinystävätoimintaan.
Suomen Karva-Kaverit ry on vapaaehtoistyöllä toimiva yhdistys, jonka sydämen asiana on ilahduttaa ihmisten arkea eläinystävien tapaamisilla. Yhdistyksen jäsenet käyvät lemmikkien kanssa muun muassa Kuusjoki-päivän kaltaisissa tapahtumissa, mutta eritoten kouluissa, lastenkodeissa ja vanhainkodeissa – hiljattain yhdistys on ollut esimerkiksi Lasten laulukaupungissa mukana. Toiminnan avaimina ovat tehtäväänsä koulutetut lemmikit, enimmäkseen koirat, mutta karvakavereita voivat olla niin kissat, kanit kuin muutkin eläimet.
Yhdistyksen jäsenet Riitta Dahlström ja Iiris Korte ovat tulleet tänne koiriensa Hallan ja Vinhan kanssa. Nuori, reilu vuoden ikäinen Vinha vielä opettelee ammattimaiseksi kaverikoiraksi pääsyä, mutta nimensä mukaisesta vauhdikkuudesta huolimatta terrieristä on ihanaa, kun tullaan silittämään ja paijaamaan.
Iiris kertoo hieman tarkemmin:
-Karva-Kaverien yhdistys perustettiin kymmenisen vuotta sitten. Toimintaan mukaan aiottavien eläinten kanssa käydään ensimmäisenä läpi soveltuvuuskoe, josta katsotaan sen suhtautuminen käsittelyyn sekä toisiin lemmikkeihin. Tämän jälkeen eläimen tulee olla käynyt kolmella keikalla, ennen kuin se ansaitsee ”Karva-Kaverin liivin”, virallisen eläinystävän meriittinsä.
Vinhan tavoin komeaturkkinen Halla on vielä koulutettavana, mutta jo nyt omaksunut roolinsa kunnioitettavalla luontevuudella. Koira katselee tapahtumakävijöitä tyytyväisenä samalla rapsutuksia vastaanottaen, kun musiikki soi ja herkulliset tuoksut leijailevat kesäilmassa.
Myös lähikulmilta kotoisin oleva ”Koposten poppoo” on tullut koiraystävien tavoin tervehtimään ystäviä ja tuttavia. Ostoksiakin on löytynyt.
-Kävin koulukaverini myyntipöydällä katsomassa ja tämmöinen alunen sieltä löytyi. Kaunista, valkoista pitsikuviota, Tarja Koponen esittelee.
Tarja ja hänen miehensä Esko asuvat Kaarinassa, mutta koska Esko on alkujaan Kuusjoelta kotoisin, he tulevat melkein vuosittain katsomaan mitä kyläpäivillä tapahtuu.
-Saahan täältä sentään Sediristä mahdottoman hyvää pizzaa, niin mieluusti tänne tulee syömään ja tapaamaan tuttuja, Esko kehuu. Pariskunnan ystävä Pentti Vesanen on lyöttäytynyt porukkaan mukaan ja on samaa mieltä.
Ja löytyyhän Kuusjoelta sitä omaa sukuakin – Eskon veli Jorma Koponen on niin ikään paikalla, sillä Kuusjoen asukkina hänellä on jalat tukevasti oma kylän kamaralla.
-Ilmakin on kuin morsian, oikein kivaa täällä on, nelikko toteaa yksissä tuumin ja Tarja ja Esko kertovat suuntaavansa uimarannan kautta kohti kotia.
Myöskään kauniin valkoisen savityön alkuperä ei jää pitkäksi aikaa hämärän peittoon. Tarjan mainitsema koulukaveri on keramiikkaharrastaja Anneli Laiho, joka piti yhteistä kojuaan Heidi Kirjavaisen kanssa. Annelin keramiikan lisäksi pöydän tuotteina oli siten tarjolla Heidin käsin ommellut pipot ja ”pipityynyt”. Heidin äiti Tarja Kirjavainen oli myös myyntipöydästä huolehtimisessa mukana, sillä äkillinen kiire vaati tytärtä pois ompelusten ääreltä – hänelle myönnettiin aplodein Vuoden kuusjokelainen -palkinto.
Kuusjoella kesämökkeilevä Anneli on kymmenen vuoden ajan tehnyt savitöitä. Hänellä ei ole käsityöalan yritystä, vaan myy taidettaan harrastajana. Eläkkeelle jäämisen jälkeen aikaa on riittänyt luovuudelle paremmin.
-Käytän kahta erilaista polttomenetelmää. Toinen on vanha japanilainen tekniikka, jolla keraamisen esineen pintaan saadaan kaunis metallinhohtoinen kiilto. Pinnoitteessa on kuitenkin lyijyä, joten sitä en suosittele ruokien ja herkkujen säilyttämiseen tai tarjoiluun. Nämä muut savityöt, näissä on kuitenkin elintarvikelaatu, hän kertoo.
Annelin pöydästä löytyy niin koriste-esineitä kuin astioita, muun muassa puiden lehtien muotoisia alusia ja kulhoja, kynttilälyhtyjä ja erilaisia siili- ja enkelipatsaita. Tekijä itse kertoo omiksi suosikeikseen enkelien ohella pöytää koristavat lystikkäät kilpikonnat.
Heidillä puolestaan on oma yhden naisen yrityksensä, Heddy, jonka pääasiallisia tuotteita ovat Heidin itse ompelemat pluskoon naistenvaatteet. Tekstiili- ja vaatetusalan artesaanin sekä sisustuksen ja markkinoinnin opintoja käyneellä Heidillä on jo nyt vakaa kokemus ompelijana. Vaatteiden, eli esimerkiksi mekkojen, tunikoiden ja leggingsien ohella valikoimasta löytyy muun muassa retrohenkisiä laukkuja sekä Kuusjoki-päivilläkin nähtyjä pipoja. Yrityksellä on pääsääntöisesti verkkomyyntiä.
-Teen myös vaatteiden korjausompelua tilauksesta sekä sisustusompelua, nuori yrittäjä kertoo ja sanoo Vuoden kuusjokelainen -palkinnon tulleen hänelle melkoisena yllätyksenä. Tänä vuonna äänestystä valvomassa oli Kuusjoen Taitajat ry.
-Todella hämmentävältä tällainen tuntuu, Heidi toteaa – hyvin otettuna kyläläisten osoittamasta suosiosta.
Melissa Koponen
